Lohjalainen Laurinpäivän vietto ja sen yhteydessä järjestettävät markkinat muodostavat monitahoisen kulttuuri- ja elinkeinotapahtuman, jonka historialliset juuret ulottuvat varhaiskeskiaikaiseen pyhimyskulttiin, katoliseen kalenteriperinteeseen ja Länsi-Uusimaan alueelliseen kauppahistoriaan. Tapahtumakokonaisuus yhdistää kirkollisen suojeluspyhimysperinnön, 1900-luvun alussa muotoutuneen kunnallisen torikaupan sekä 1980-luvulta alkaen kehittyneen modernin kaupunkifestivaalin.
Pyhän Laurin kultti ja Laurinpäivän historiallis-heraldiset juuret Lohjalla
Laurinpäivän vieton aatteellinen ja historiallinen kivijalka perustuu katoliseen pyhimyskalenteriin ja Pyhän Laurentiuksen (Suomessa Pyhä Lauri) muistopäivään. Laurentius toimi 200-luvun puolivälissä Rooman kirkon diakonina ja kärsi marttyyrikuoleman keisari Valerianuksen kristinvainojen aikana elokuun 10. päivänä vuonna 258. Legendan mukaan diakoni kieltäytyi luovuttamasta kirkon varallisuutta keisarille, keräsi sen sijaan koolle kaupungin sairaat ja köyhät todeten heidän edustavan kirkon todellisia aarteita, mistä hyvästä hänet kidutettiin kuoliaaksi kuumalla halstarilla. Lohjan seudulla Pyhän Laurin perintö on poikkeuksellisen syvä ja katkeamaton. Lohjan keskiaikainen harmaakivikirkko – Suomen kolmanneksi suurin keskiaikainen kivikirkko – omistettiin Pyhälle Laurille, ja rakennus mainitaan historiallisissa asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1382.
Laurinpäivän ajankohta, tapahtumamalli ja järjestäjäverkosto
Lohjalaisen Laurinpäivän juhlintaa ja siihen kytkeytyvää torimarkkinatapahtumaa vietetään vuosittain elokuun 10. päivän ajankohtaan kytkeytyen, tyypillisesti merkkipäivää lähimpänä olevana lauantaina. Tapahtuma-alueena toimii Lohjan ydinkeskusta, jossa toiminnot levittäytyvät Kauppatorilta Laurinkadulle, Torikadulle, Sepänkadulle ja Keskusaukiolle. Vuosien ajan tärkeimmät tapahtumat ovat olleet kaduille levittäytyneet kirppismyyjät sekä Lohjan torilavan tapahtumat kuten vuotuinen Lohjan Laurin valinta.
Nykymuotoinen Laurinpäivä on luonteeltaan laaja-alainen kaupunkifestivaali, joka alkaa varhain aamulla katuosuuksille levittäytyvällä kirpputorilla sekä perinteisellä torikaupalla. Tapahtuman ohjelmarakenne on yhdistänyt viihdekulttuuria, huutokauppoja, erikoiskilpailuja – on ollut mm. Chiliveikot ry:n järjestämiä tulisen ruoan syöntikilpailuja – sekä paikallisten musiikki- ja tanssiryhmien esityksiä. Juhlapäivä on jatkunut iltaan saakka ulottuvilla ohjelmanumeroilla, kuten torialueen teemailtoina ja ulkoilmaillallisina. Laurinkadun kauppiaat ja keskusaukion yrittäjät osallistuvat aktiivisesti tapahtuman järjestelyihin ja tarjoavat kaupallisia palveluita.
Vuoden Lauri -kunniamaininta
Laurinpäivän näkyvimpänä ja yhteisöllisesti merkittävimpänä ohjelmanumerona toimii Vuoden Lauri -tunnustuksen julkistaminen. Vuoden Lauri -perinne sai alkunsa vuonna 1985, ja se myönnetään vuosittain henkilölle, pariskunnalle tai toimijalle, joka on omalla toiminnallaan edistänyt myönteistä Lohja-kuvaa tai vaikuttanut merkittävästi kaupungin kulttuuri-, urheilu-, järjestö- tai elinkeinoelämään. Kunnianimityksen saaja voi nimestään huolimatta olla mies, nainen tai yhteisöllinen työpari.
