Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 13.11. Lohjan Yhteislyseon lukion peruskorjauksen hankesuunnitelman. Samalla lukion tilanteesta ja tulevaisuudesta keskusteltiin laajemminkin. Vihreiden valtuutettu Laura Skaffari painotti, että nyt pitää käydä lukion jokainen nurkka kunnolla läpi.

–Haluamme uskoa, ettei riskirakenteita enää jää, vaan tarkistetaan myös ne alueet, jotka on kymmenen vuotta sitten uusittu. Ei jätetä tarkistamatta mitään kohtaa.

Hän nosti esille purkutöissä esiin tulleita löydöksiä, kuten ilmavuotoja, märkää kalliota lattiarakenteita vasten ja mikrobivaurioita.

–Tuskin kukaan enää kyseenalaistaa, olivatko opettajien ja oppilaiden oireet todellisia.

Hän toivoi myös, että remontoitu lukio voisi toimia monitoimijatalojen tapaan niin, että esimerkiksi Hiiden Opisto ja eri järjestöt voisivat hyödyntää sitä.

Perussuomalaisten valtuutettu Riikka Slunga-Poutsalo puolestaan totesi, että pitäisi miettiä, miten oppilasmäärät saadaan nousemaan eikä vain harmitella määrän laskua. Hän painotti opetuksen sisältöä, jotta Lohjalle voitaisiin houkutella opiskelijoita myös muista kunnista. Esimerkiksi purjehduskurssi oli hyvä alku, mutta tarvitaan muutakin vetovoimaista sisältöä.

–Lukio on Lohjalle elintärkeä asia. Opetuksen laatu ja sisältö ratkaisevat, eivät seinät. Helsingistä Lohjalle on yhtä pitkä matka kuin Lohjalta Helsinkiin. Moni pohtii jo nyt Helsingissä opiskelua valinnanvaran ja mahdollisuuksien vuoksi.

Slunga-Poutsalo ehdotti myös, että jos oppilasmäärää ei yrityksistä huolimatta saada nousemaan, voitaisiin mahdollisesti purkaa lukion vuonna 1999 rakennettu laajennusosa.

Meidän Lohjan valtuutettu Jan Tallqvist teki Pekka Ilmarisen kannattamana vastaesityksen, että lukion peruskorjauksen hankesuunnitelma hyväksytään, mutta jatkosuunnittelussa huomioidaan lukion mahdollinen tuleva oppilasmäärän lasku, jotta tilat eivät tulevaisuudessa jää vajaakäytölle. Asiasta äänestettiin ja Tallqvistin esitys hävisi äänin 12–38 (poissa 1).

Veroprosentit

Valtuusto vahvisti varainhoitovuoden 2020 Lohjan kaupungin tuloveroprosentiksi 20,50. Yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi päätettiin 1,03 prosenttia, vakituiseen asumiseen käytetyn rakennuksen kiinteistöveroprosentiksi 0,45 prosenttia, muuhun kuin vakituiseen asumiseen käytetyn rakennuksen kiinteistöveroprosentiksi 1,05 prosenttia ja rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentiksi 4,50 prosenttia.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Luoma kertoi, että hallitus linjasi yksimielisesti veroprosentin pysymisestä nykyisellään.

–Veroprosenttia on monissa kunnissa nostettu, kun talous sakkaa. Se olisi helppo ratkaisu kartuttaa kaupungin kassaa, mutta sitä vaihtoehtoa on kokeiltu usein ja sen tuoma ilo on jäänyt aina lyhyeksi. Sen sijaan palvelutuotantoa, tuotantotapaa ja tilinpitoa pitää käydä läpi.

SMS