Nykyajan yhteiskunnassa meitä neuvotaan koko ajan, ja joka paikassa. Jopa lähes kaikissa tuotteissa, joita ostamme elektroniikasta päivittäisiin ruokatarvikkeisiin, meitä opastetaan. Meitä opastetaan siinä, miten tuotteita pitäisi käyttää, säilyttää, ja nykyään myös siinä, miten tuotteet pitäisi hävittää tai kierrättää. Kuinka hyvin sinä kierrätät omat talousjätteesi?

Oma kuluttaminen

Nyt viime aikoina kuluttamisesta on puhuttu ja kirjoitettu entistä enemmän – kiitos tulevan energiakriisin. Meille kerrotaan uhkakuvia sähkönkulutuksen rajoittamisesta tilanteessa, missä arkemme rakentuu pitkälti kaikenlaisten sähköisten apuvälineiden varaan. Mutta ovatko ne kaikki kuitenkaan aivan tarpeellisia? Tuskin, mutta olemme oppineet elämään niiden kanssa, ja käyttämään niitä arjessa, ja monessa tapauksessa niistä on sitten käytön kautta tullut välttämättömyyksiä, joille ei enää omassa taloudessa ole sähkötöntä vaihtoehtoa.

Toisaalla taas on tosiasia, että me kulutamme liikaa. Emmekä aina välitä niin tarkasti, minne jätteemme laitamme, tai miten ne kierrätämme. Vastaavasti kyllä täytyy myöntää, etteivät viranomaisetkaan, kunnat ja kaupungit kovin paljon tee auttaakseen kierrätyksen ja keräyksen laajentumista – paitsi jos joku uusi laki astuu voimaan ja pakottaa tekemään asioita.

Me olemme Ykkös-Lohjassa kirjoittaneet useammankin kerran kierrättämisen eri tavoista, ja huomanneet että tiettyjen kodin käyttöesineiden kerääminen kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön on vieläkin vasta alkutekijöissään. On selvää, että mikäli kierrättämistä halutaan lisätä entisestään, on se tehtävä kuluttajalle mahdollisimman helpoksi, sillä nykyajan kuluttaja ei halua käyttää turhaan kallista aikaansa (vaikka vapaa-aika on kaikilla lisääntynyt) kierrättämiseen, tai sen mahdollisuuksien löytämiseen.

Järkevä taloudenhallinta

Samalla tavalla kuin valtio on velkaantunut, myös suuri osa suomalaisista talouksista ovat velkaantuneita. Me olemme ostaneet velaksi asuntoja, autoja, veneitä, mökkejä, viihde-elektroniikkaa, vaatteita, huonekaluja…… jokainen osamaksu on yksi velka lisää, ja nämä kaikki saavat aikaan sen, että ostamme edelleen lisää kaikkea, mitä emme välttämättä edes tarvitse. Koulujen taas alkaessa vanhemmat saavat tuntea lastensa kautta sosiaalisen paineen merkityksen myös ostoksilla ollessa, ja sama paine on myös useilla aikuisilla. Meidän on puettava tietynlaisia vaatteita, ajettava tietynlaisella autolla ja harrastettava tiettyjä harrastuksia. Mutta otammeko me oikeasti tämän kaiken ohessa huomioon luontoa, ja kaiken käyttämämme tavarapaljouden ja ylijäämäruuoan kierrättämistä?

Miten sinä itse olet onnistunut?

Kuinka hyvin sinä itse ymmärrät tuotteissa olevien kierrätystä merkitsevien tai tuotteiden hävittämistä merkitsevien kuvien merkityksen? Kuinka hyvän arvosanan antaisit itsellesi omasta kulutuksestasi?

KO