Ennen olivat asiat paremmin. Tämä ajatus johtunee osittain siitä, että aiemmin emme tienneet asioista niin paljon kuin nykyään. Nykyaikainen digitaalinen maailma on tehnyt meistä jokaisesta Google-lääkärin ja ravintotietäjän, mutta voimmeko yhtään sen paremmin kuin aiemmin?

On totta, että keskimääräinen eliniänodote on noussut vuosi vuodelta, mutta onko elämästä kuitenkaan tullut sen parempaa, kuin mitä se oli ennen? Oliko moni asia sittenkin paremmin, kun pääsyä tietoon ei ollut?

Digitalisaatio on tuonut meille kaikille uusia palveluita, jotka ovat saatavilla jopa 24/7, mutta se on luonut myös illuusion siitä, että apua on aina saatavilla. Todellisuus on usein jotain aivan muuta. Miksi saamma lukea ja kuulla mediasta terveydenhoitoalan henkilökunnan stressistä ja kovasta työpaineesta? Miksi sairaaloita vähennetään ja vuodepaikkoja sen myötä?

Miten me koemme tämän?

Vuonna 2022 lähes joka neljäs lääkärin vastaanottopalveluja tarvinneista koki, ettei saanut riittävästi lääkäripalveluja tarpeeseensa nähden. Tämä tarkoittaa sitä, että lääkäripalvelut riittämättömäksi kokevia oli Suomessa yli 800 000 henkilöä. Osuus lisääntyi selvästi neljän viime vuoden aikana: miehillä 14 prosentista 23 prosenttiin ja naisilla 17 prosentista 27 prosenttiin. Samanaikaisesti on tilastoitu, että 2020 lopulla Suomessa asui työikäisiä eli alle 65-vuotiaita lääkäreitä 22 000. Suomessa on noin 6 000 työikäistä lääkäriä enemmän kuin 2000-luvun alussa ja määrän ennakoidaan edelleen kasvavan. Suomessa lääkärimäärät ovat Pohjoismaiden alhaisimmat ja sairaanhoitajamäärät keskitasoa.
Psyykkinen kuormittuneisuus on yleistynyt hieman: vuonna 2020 psyykkistä kuormittuneisuutta raportoi 14 prosenttia Suomen aikuisväestöstä, kun vuonna 2018 vastaava osuus oli 12 prosenttia.
Esimerkiksi Uudellamaalla riittämättömästi lääkäripalveluita saaneiden osuus oli 22 prosenttia vuonna 2020, kun vuonna 2018 vastaava osuus oli 16 prosenttia. (THL)

Digitalisaation piti tuoda lisää tietoa, nopeutta ja joustavuutta, mutta samalla se toi myös entistä enemmän läpinäkyvyyttä kustannuksiin. Kustannuspaineet, rahapula ja alati vanhenevat suomalaiset ovat paketti, jonka toiminta on tulevaisuudessa vaikeuksissa, joissa se on jo nyt.
Entä meidän nykyiset elintapamme, joita pitäisi tukea entistä parempi tietoisuus terveellisistä elämäntavoista. Tupakka on lähes poistunut katukuvasta, mutta mitenkäs muuten?

Aikuisten ruokatottumukset ja ravintoaineiden saanti eivät monelta osin ole ravitsemussuositusten mukaisia. Kasviksia, hedelmiä ja marjoja syödään liian vähän; punaista ja prosessoitua lihaa taas liian paljon. Viidesosa aikuisista saa ruoasta liian vähän tiettyjä vitamiineja. Miesten ja naisten ruokavaliot eroavat yhä enemmän toisistaan.

Naisten ruokavalio on lähempänä suosituksia kuin miesten ruokavalio. Ravitsemussuositusten mukaan kasviksia, hedelmiä ja marjoja tulisi syödä vähintään 500 grammaa päivässä. Miehistä vain 14 prosenttia ja naisista 22 prosenttia syö suosituksen mukaisesti (THL).

Tieto ja ymmärrys

On varmasti totta, että digiaika on tuonut meille mahdollisuuden saada tietoa entistä nopeammin. Se on samalla saanut aikaan tietoähkyn, joka ei tunnu helpottavan, vaan vuosien aikana se on tunkeutunut kaikille elämänaloille liikunnasta työhön ja syömiseen sekä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Tiedolla ohjaaminen ja tiedolla johtaminen ovat monesti sysänneet inhimillisyyden sivuun, ja raha sekä talousasiat ovat tulleet tärkeämmäksi mittariksi kuin ihmisten hyvinvointi. On tärkeämpää tietää paljon, kuin ymmärtää ja voida hyvin.

KO