Siuntiossa vietettiin viime viikolla uuden puuterminaalin avajaisia. Energiapuuta toimittavan Laania Oy:n rakennuttama puuterminaali täydentää metsähakkeen varmuusvarastointiverkostoa ja turvaa osaltaan lämpö- ja voimalaitosten raaka-aineen saatavuutta Etelä-Suomessa. Uudella puuterminaalilla onkin keskeinen rooli Suomen energiansaannin toimitus- ja huoltovarmuudessa.

–Maailmassa on nyt nähty epävarmuutta enemmän kuin olisi haluttu. Ensin tuli korona ja sitten sota Euroopan sisälle. Nämä seikat kertovat, miten tärkeää on, että ruoka- ja energiahuolto sekä palvelut pidetään omissa käsissä. Uusi puuterminaali rakentaa osaltaan Suomen omavaraisuutta, huoltovarmuutta ja iskunkestävyyttä. Energiaa riittää ja tuvat pysyvät lämpiminä, kansanedustaja ja entinen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoi avajaisissa.

Puuterminaalit ovat tärkeä osa metsähakkeen toimitusketjussa, sillä kattava puuterminaaliverkosto varmistaa, että lämpö- ja voimalaitoksilla on jatkuvasti käytettävissä tarvittava määrä puupolttoainetta.

–Eteläisen Suomen alueella on paljon isoja lämpölaitoksia, mutta korjuupotentiaali on pääosin muualla Suomessa. Toimiva logistiikka- ja terminaaliverkosto onkin avainasemassa metsäenergian toimitus- ja huoltovarmuuden turvaamisessa. Tarvitsemme useita asianmukaisia terminaaleja lisää, sanoo kehittämisasiantuntija Juha Niskanen Metsäkeskuksesta.

Siuntioon rakennetulla terminaalilla on kokoa 40 000 m2. Puut tulevat sinne metsänhoidon yhteydessä tehdyistä harvennuksista. Terminaalissa puut kuivuvat, jonka jälkeen ne haketetaan ja toimitetaan lämpö- ja voimalaitoksille. Terminaali toimii myös varastona.

Laania Oy:n metsäjohtaja Pekka Hyvösaho kertoo, että suunnitelmia uusien puuterminaalien perustamisesta on ollut aiemminkin, mutta Venäjän hyökkäys Ukrainaan loi lisäpainetta ison puuterminaalin saamiselle Etelä-Suomeen.

Suomen metsissä riittää raaka-ainetta

Kotimaisen metsäenergian merkitys Suomen energiantuotannossa on kasvanut aiemminkin, sillä jo vuonna 2021 puupolttoaineiden osuus energian kokonaistuotannosta nousi 30 prosenttiin, mutta erityisesti kotimaisen metsähakkeen tarve on lisääntynyt puun tuonnin loputtua Venäjältä.

–Lämpö- ja voimalaitosten käyttämästä metsähakkeesta iso osa saadaan nuorten metsien hoitotöiden yhteydessä kerättävistä huonokuntoisista tai liian tiheään kasvaneista pienpuista sekä hakkuutähteistä. Raaka-ainetta Suomessa riittää, sillä hoitamattomista harvennusmetsistä olisi saatavissa jopa 60 miljoonaa kuutiota energiapuuta. Nykykäytöllä tämä vastaisi laitosten kahdeksan vuoden tarvetta, hoitoharvennuksia tekevän ja energiapuuta toimittavan Laania Oy:n metsäjohtaja Pekka Hyvösaho toteaa.

Hän kertoo, että suunnitelmia uusien puuterminaalien perustamisesta on ollut aiemminkin, mutta Venäjän hyökkäys Ukrainaan nopeutti suunnittelua.

–Suunnitelmia on ollut, mutta luvitus kestää pitkään. Venäjän hyökkäys loi lisäpainetta ison puuterminaalin saamiselle Etelä-Suomeen. Tämä terminaali valmistui ihanteelliseen aikaan.

Myös Leppä vakuuttaa, että puuta kyllä riittää, vaikka keskusteluun nousee säännöllisin väliajoin kysymys siitä, tehdäänkö hakkuita liikaa ja jääkö luonnon monimuotoisuus metsätalouden jalkoihin.

–Kiitos ammattilaisten ja metsänomistajien, metsämme kasvavat paremmin kuin koskaan. Samalla pystymme käyttämään puuta kestävällä tavalla ja huolehtimaan luonnon monimuotoisuudesta. Se kertoo jotain metsänomistajien vastuullisesta suhtautumisesta, että kun tulin tänne tänään, ensimmäiset kysymykset liittyivät luonnon hoitoon.

Myös Metsäkeskuksen Uudenmaan alueen elinkeinopäällikkö Mika Salmi toteaa, että luontoarvot muistetaan.

–Uudenmaan pinta-alasta 62% on metsämaata. Maankäyttöpaineita on ja metsäala onkin pienentynyt, mutta suojeltua aluetta on edelleen 8%. Se on toiseksi eniten Suomen maakunnista.

Suuri osa lämpö- ja voimalaitosten käyttämästä metsähakkeesta saadaan nuorten metsien hoitotöiden yhteydessä kerättävistä huonokuntoisista tai liian tiheään kasvaneista pienpuista ja hakkuutähteistä.

Ratkaisun avaimet metsästä jatkossakin

Leppä totesi avajaisissa, että metsäala on ollut Suomelle kullan arvoinen historiassa ja tulee olemaan sitä myös tulevaisuudessa.

–Metsäala ei ole ongelma, vaan ratkaisu. Sillä suomalaisista on tullut yksi maailman hyvinvoivimmista kansoista ja maista.

Hyvösaho toteaa, että metsäalalla on tarjolla myös työpaikkoja. Kaikki alkaa kuitenkin puista ja metsästä, jossa ne kasvavat, sekä totta kai metsänomistajista. He kannustavatkin metsänomistajia huolehtimaan metsistään, jotta ne säilyvät terveinä, elinvoimaisina ja tuottavina. Hoitoharvennukset turvaavat samalla myös energiapuun saatavuutta

–Metsäenergian saatavuus riippuu siitä, paljonko metsänomistajat teettävät hoitoharvennuksia, joista pienpuuta saa kerättyä. Kun omistaja hoitaa metsää ja turvaa sillä metsänsä kasvua ja hyvinvointia, hän voikin samalla turvata myös kotimaisen energiansaannin huoltovarmuutta, Niskanen tiivistää.

SMS

Kommentoi kirjoitusta