Valokuvaaja Matti Pirhosen näyttely ”Roslagen” on esillä Mäntynummen kirjastossa 28.3. asti, jolloin se puretaan. Näyttelyn nimi juontuu siitä, että Tukholman ja Norrtäljen saaristoa kutsuttiin aikoinaan Roslageniksi. Tuo saaristo on Pirhoselle siinä mielessä merkittävä paikka, että hänen esiäitinsä ovat asuneet siellä kauan sitten.

–Se on kaunista seutua ja esiäitini elivät siellä tuhat vuotta sitten. Ennen sitä he olivat viikinkejä, jotka purjehtivat itään. Naisiakin oli mukana. Olen teettänyt geenitestin, jonka kautta tiedän juuristani aika paljon. Mutta se ei geenitesteistä näy, ovatko esiäitini olleet mukana purjehduksilla Viipuriin ja Konstantinopoliin. Kuka tietää, Pirhonen kertoo.

–Kuvasin näyttelyn kuvat viime syksynä Roslagenissa. Ei voi tietää, asuiko esiäitejäni jollain kuvien saarista, mökeissä jotka ovat aikoja sitten maatuneet tai onko heillä ollut venevalkama jossain niistä, ehkä, Pirhonen pohtii.

Hänen sukulinjansa naisia on muuttanut Roslagenista Uudellemaalle mahdollisesti ennen keskiaikaa.

–Yksi syy siirtolaisten tuloon oli se, että kaikille ei riittänyt maata Roslagenissa, mutta Uudellamaalla isännätöntä maata oli enemmän. Roslagenissa yksi ratkaisu maan puutteeseen oli ryöstely, jota viikingit tunnetusti harjoittivat. Toinen oli muuttaminen sinne, missä oli vapaata maata.

–Sukulinjani naiset lienevät asuneet 1600-luvulta lähtien Siuntiossa, koskapa miehet ainakin asuivat siellä. Mummoni ja isomummoni olivat kotoisin Vihdistä ja olivat sukunimeltään Korander, jonka nimisiä asuu Siuntiossa vieläkin. Alun perin nimi tulee varmaankin Ruotsista. Itse puhun vain kouluruotsia, mutta puolet juuristani tulee Svealandista, Pirhonen kertoo.

Miltä tuntui käydä paikassa, jossa kaukaiset sukulaiset ovat aikoinaan asuneet?

–Kotoisalta. Oli jännä miettiä, onko joku esiäiti asunut tuossakin saaressa, Pirhonen sanoo.

Hän aikoo palata Tukholman saaristoon uudelleenkin.

–Etsin kaukaisia sukulaisiani ja käyn tapaamassa heitä. Ainakin Norrtäljestä heitä löytyy.

Geenit yhdistävät

Pirhonen kiinnostui juuristaan muutama vuosi sitten.

–Sain päähäni tehdä muutaman geenitestin. Kun isäni täytti 80 vuotta, selitin syntymäpäivillä geneettisen isälinjan Afrikan sarveen saakka.

Kun katsotaan geenejä, ihmiset eivät ole kovin kaukana toisistaan. Ajankohtaisena yksityiskohtana Pirhonen toteaa, että suurin osa eurooppalaisista on muinaisukrainalaisten jälkeläisiä.

–He, jamnat, ottivat ensimmäisinä käyttöön pyörän ja levittäytyivät hevosvaunuilla ympäri Eurooppaa. Minäkin olen jamnojen jälkeläinen suorassa isälinjassa. Jokaisella suomalaisella on myös ainakin yksi venäläinen esi-isä, sillä esi-isiä on jokaisella miljoonia, Pirhonen toteaa.

SMS