Lohjan kaupungin arviointi vuodelta 2025 piirtää kuvan kunnasta, joka ei ole kriisissä, mutta ei myöskään voi nojata vanhaan tapaan tehdä asioita. Talous päätyi alijäämäiseksi, palveluverkko on ison tarkastelun alla ja väestön kehitys painaa etenkin lasten ja nuorten palveluiden suunnittelua.
Kokonaisuus on silti parempi kuin moni olisi voinut odottaa. Lohjan tilikauden tulos oli noin 1,5 miljoonaa euroa alijäämäinen, mutta kaupungin oma viesti korostaa, että lopputulos oli ennakoitua parempi. Lohjan kaupungin arviointi 2025 ei kerro yhdestä suuresta ongelmasta. Se kertoo useasta pienemmästä paineesta, jotka osuvat samaan aikaan. Verotulot jäivät odotettua heikommiksi, poistot kasvoivat ja velkaantuminen jatkui.
Talous pysyi kurissa
Lohjan talouden iso tarina on se, että käyttötalous onnistui paremmin kuin talousarviossa odotettiin. Kaupunki kertoo toimintakatteen toteutuneen 6,9 miljoonaa euroa arvioitua parempana. Toimintatuottoja kertyi enemmän, ja toimintakulut jäivät budjetoitua pienemmiksi.
Tämä on kaupungille hyvä uutinen, vaikka se ei poista isoa kuvaa. Alijäämä tarkoittaa yhä sitä, että tulot ja menot eivät olleet täysin tasapainossa. Velkamäärä asukasta kohden nousi 4 018 eurosta 4 279 euroon, joten investointien ja lainanhoidon välinen suhde pysyy tärkeänä kysymyksenä. Valtuutetut kertoivatkin omissa puheenvuoroissaan, että tulevaisuuden investointien kanssa tulee olla tarkkana – osa niistä on välttämättömiä, mutta joidenkin kanssa voidaan asiaa tarkastella uudelleen.
Kaupunginjohtajan katsauksessa talouden haasteiksi nostetaan muun muassa valtionosuusjärjestelmä, verokertymän epävarmuus ja työllisyyden hoidon kustannukset. Nämä eivät ole vain Lohjan omia murheita, mutta Lohjalla ne näkyvät konkreettisesti arjen päätöksissä. Kaupungin pitää samaan aikaan säästää, investoida ja pitää palvelut riittävän lähellä asukkaita.
Väestökehitys muuttaa arkea
Lohjan väkiluku laski vuonna 2025 noin 240 henkilöllä. Kaupungin mukaan taustalla oli ennen kaikkea luonnollisen väestönkasvun heikkeneminen, sillä kuolleita oli lähes 250 enemmän kuin syntyneitä. Muuttoliikkeessä Lohja jäi kuitenkin hieman plussalle. Tämä pieni muuttovoitto on kaupungille tärkeä valopilkku. Se kertoo, että Lohjalla on edelleen vetoa, vaikka syntyvyyden lasku muuttaa palvelutarpeita. Kysymys kuuluu, pystyykö kaupunki vahvistamaan muuttovoittoa riittävästi, jotta ikärakenteen painetta saadaan tasattua.
Palveluverkkosuunnitelmassa lasten määrän lasku näkyy jo vahvasti. Alle kouluikäisten määrän ennustetaan laskevan vuoteen 2035 mennessä noin 280 lapsella vuoteen 2024 verrattuna. Kouluikäisten määrän lasku näyttää vielä rajummalta, sillä ennusteessa 7–15-vuotiaiden määrä vähenee seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 1 210 lapsella.
Koulut ja päiväkodit ovat ytimessä
Sivistyspalvelut muodostavat Lohjalla suuren kokonaisuuden. Varhaiskasvatuksen kustannukset ovat noin 35 miljoonaa euroa vuodessa, perusopetuksen noin 67,5 miljoonaa euroa ja lukiokoulutuksen noin 9 miljoonaa euroa.
Kaupungin päiväkodeissa oli tammikuussa 2026 yhteensä 1 785 lapsipaikkaa ja 1 471 lasta. Täyttöaste oli keskimäärin 82,4 prosenttia. Perusopetuksessa tilanne oli väljempi, sillä kouluissa oli vuoden 2025 lopulla 4 668 oppilasta ja laskennallisia oppilaspaikkoja 6 063, jolloin täyttöasteeksi saatiin 77 prosenttia.
Luvuissa on kuitenkin alueellista vaihtelua. Osa yksiköistä toimii korkealla täyttöasteella, kun taas osassa tilaa on selvästi enemmän kuin nykyinen lapsi- tai oppilasmäärä edellyttäisi. Siksi palveluverkkokeskustelu ei ole vain säästökeskustelu, vaan myös kysymys siitä, miten kaupunki käyttää rakennuksiaan järkevästi.
Palveluverkko joutuu tarkentumaan
Lohjan sivistystoimialan palveluverkkosuunnitelma 2026 kertoo, että muutoksia valmistellaan aluekohtaisesti vuosina 2026 ja 2027. Suunnitelman tavoitteena on vahvistaa lähipalveluita, kehittää palveluita ennakoivasti ja tehostaa tilankäyttöä lapsimäärän vähentyessä.
Tämä kuulostaa hallinnolliselta, mutta vaikutukset ovat arkisia. Päätökset voivat tarkoittaa kirjaston siirtymistä koulun yhteyteen, nuorisotilan uutta sijaintia, esiopetuksen järjestelyjä tai oppilasalueiden tarkastelua. Monella alueella tavoitteena on säilyttää palvelut, mutta sijoittaa ne tehokkaammin.
Rakennukset vaativat rahaa
Lohjan palveluverkon tekninen kunto tuo keskusteluun oman painonsa. Sivistyspalveluiden käytössä olevien tilojen korjausvelka on palveluverkkosuunnitelman mukaan yhteensä noin 11,9 miljoonaa euroa. Investointitarve vuosille 2026–2030 on lähes 39,9 miljoonaa euroa. Iso osa korjausvelasta on menneiden valtuustojen päätösten summa.
Perusopetus muodostaa suurimman osan investointitarpeesta. Sen korjausvelka on yli 8,2 miljoonaa euroa ja investointitarve yli 26 miljoonaa euroa. Kirjastopalveluissa investointitarve on lähes 5,9 miljoonaa euroa, vaikka palveluverkkoa ei olekaan purettu samalla tavalla kuin koulupuolella.
Kaupunki ei voi vain säilyttää kaikkia rakennuksia ennallaan, jos käyttäjämäärät laskevat ja korjaustarpeet kasvavat. Samalla kaupunki ei voi myöskään unohtaa alueiden identiteettiä, sillä koulu, kirjasto ja nuorisotila ovat monella kylällä enemmän kuin palvelupisteitä.
Miten kaupungilla menee?
Lohjalla menee paremmin kuin pahimmat luvut antoivat odottaa, mutta kaupunki ei ole helpolla reitillä. Talous ei romahtanut, mutta alijäämä, velka ja heikko verotulokehitys pitävät paineen päällä. Kaupungilla on edessään vaihe, jossa jokainen investointi ja jokainen palveluverkon muutos tarvitsee selkeän perustelun.
Myönteistä on se, että kaupunki näyttää tunnistavan tilanteen ajoissa. Palveluverkkosuunnitelma ei perustu vain yksittäisiin sulkemisiin, vaan aluekohtaiseen tarkasteluun. Se antaa mahdollisuuden rakentaa ratkaisuja, joissa palvelu voi säilyä, vaikka rakennus tai sijainti muuttuu.
Asukkaiden näkökulmasta ratkaisevaa on avoimuus. Jos koulujen, kirjastojen, päiväkotien ja nuorisotilojen muutoksia valmistellaan aidosti kuunnellen, keskustelu voi pysyä rakentavana. Jos taas päätökset koetaan valmiiksi tehtyinä, vastakkainasettelu kasvaa nopeasti.
Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi Kokoomuksen Heli Saukkolan, eli tarkastuslautakunnan puheenjohtajan esittelemän arviointikertomuksen, sillä edellytyksellä että kaupunginhallitus antaa kaupunginvaltuustolle lokakuun 2026 loppuun mennessä kuntalain 121.5 § mukaisen selvityksen toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta. Toimenpiteet tulee saattaa myös tarkastuslautakunnan tietoon.
