Virkkalan tehdasalue vuonna 1938. Kuva: Torsti Salosen kokoelmat

Kaikki alkaa Aleksanteri toisesta

Höyryvoiman käyttö oli vielä 1850-luvun alussa kiellettyä. Metsien pelättiin katoavan kokonaan, jos teollisuustoimintaa kiihdytetään höyrysahoilla. Aleksanteri toisen nousu Venäjän keisariksi vuonna 1855 vaikutti kuitenkin autonomiseen Suomeen asti. Alkoi vuosien mittaiset uudistukset, jolloin esimerkiksi kunnallishallinto muovautui uudenlaiseksi, lainsäädäntöön tehtiin muutoksia ja markka asetettiin Suomen rahayksiköksi. 

 Uudistukset tekivät myös höyryvoiman käytöstä sallittua vuonna 1857. Tämä oli muutos, joka oikeastaan mahdollisti koko Suomen teollistumisen alun. 

Turkulaiset liikemiehet näkivät Lohjanjärvessä potentiaalia, sillä se mahdollistaisi sulavat toimintamahdollisuudet: puiden uitto ja jalostus kävisi tehokkaasti. Niinpä Virkkalassa sijaitsevalle rannalle, Kässän tilan maille, rakennettiin Lohjan ensimmäinen höyrysaha vuonna 1865. 

Pohjanmaalta kotoisin oleva liikemies Jakob Kronqvist oli Laakspohjan kartanon tilanhoitaja. 

– Hän myi tukkeja sahalle, Torsti Salonen kertoo. – Kronqvist oli osallisena myös Hanko–Hyvinkää-radan rakentamisessa, sillä se meni kartanon maiden lävitse.

Kronqvist kiinnostui sahan toiminnasta, mutta sen varsinainen omistaja hänestä tuli vasta 1870-luvun lopulla. Kronqvistin kuoltua omaiset kuitenkin myivät sahan, koska suvusta ei löytynyt jatkajaa sen toiminnalle. Vuonna 1898 sahan toiminta lakkasi kokonaan. 

Täydellinen verkosto

Torsti Salonen korostaa Lohjanjärven ja vuonna 1873 valmistuneen Hanko–Hyvinkää-rautatien merkitystä. Ennen Virkkalan höyrysahalta oli kuljetettu puutavaraa maanteitse, mutta rautatie antoi mahdollisuuden viedä tuotteita paljon nopeammassa tahdissa ja kauemmas. Järvi puolestaan mahdollisti puiden uiton.

– Suuri onnenpotku oli, että rautatie rakennettiin, Salonen selittää. – Virkkala oli ainoa paikka, jossa nämä kuljetusyhteydet kohtasivat.

Virkkalassa nähtiin olevan paljon mahdollisuuksia suuremmankin teollisuuskeskuksen perustamiseen. Toinen höyrysaha rakennettiin Kukkumäen liepeille kymmenen vuotta ensimmäisen sahan käyttöönoton jälkeen. 

Täydelliset kuljetusyhteydet loivat alueelle myös uutta teollisuustoimintaa. Karl Forsströmin vuonna 1897 perustama Virkkalan kalkkitehdas perustui puuteollisuuden vaikutukseen.

Tehtaassa käytettiin polttoaineena sahoilta saatua halpaa ja ylimääräistä puujätettä. Virkkalan kolmas höyrysaha valmistui kuitenkin jo 1880-luvun lopulla tehtaan vierelle, jolloin kahden muun sahan merkitys väheni.

1930-luvulle asti sementti pakattiin tynnyreihin, jotka olivat tehty tehtaan oman puunjalostuksen kautta. Vuosikymmenen vaihteessa siirryttiin kuitenkin paperisäkkeihin, jolloin tynnyrien valmistus lakkautettiin. 1950-luvulla Virkkalassa toiminut puuntuotanto loppui kokonaan. 

Tehdastoiminta leviää

Rikas maanomistaja Hjalmar Linder perusti selluloosatehtaan Pitkäniemeen vuonna 1906. Salonen kertoo sen olleen ensimmäinen Lohjan keskustan lähettyvillä oleva tehdas. Linderin omistamalla alueella Pitkäniemessä oli kalkkikiveä, jota tarvittiin sellun valmistamiseen.

Pitkäniemi osoittautui kuitenkin haasteelliseksi sijainniksi, sillä tuotteiden kuljettaminen oli vaikeaa. Hanko–Hyvinkää-rautatie kulki Lohjanharjun toisella puolella, joten Linder päätti rakennuttaa tehtaan ja rautatien välille kapearaiteisen sähköradan.

Sellun valmistus Pitkäniemessä lakkasi vuonna 1979. Paperituotanto jatkui kuitenkin vuoden 2015 kesään asti. Ilman Hanko–Hyvinkää-rautatien kuljetusmahdollisuuksia selluloosatehdas olisi tuskin menestynyt. Virkkalassa alkaneella puutuotannolla oli siis suuri vaikutus koko Lohjan alueen teollistumiseen. 

Paperitehdas kohoaa Kirkniemeen

Kirkniemen paperitehdas aloitti toimintansa vuonna 1966. Aluksi tehtaassa tuotettiin sanomalehtipaperia. Pian huomattiin laadukkaamman aikakauslehtipaperin olevan tuottoisampaa ja sanomalehtipaperin valmistaminen lopetettiin.  Paperitehdas osti tukkeja Varsinais-Suomesta. 1960-luvun lopussa rakennettiin tie Salosta Mustioon, jota pitkin tukkirekat kuljettivat puutavaraa. Vuonna 1971 tehtaalla otettiin käyttöön toinen paperikone, kolmas vasta 1996. 

Ainutlaatuinen teollisuuskeskus

– Suomessa on runsaasti yhden tehtaan paikkakuntia, Salonen kertoo. – Mutta Lohjalla oli paljon eri teollisuustoimintaa. 

Yhdessä ne tukivat toistensa kehittymistä. Monipuolinen ja yhteisöllinen tehdastoiminta tekikin Lohjan teollistumisesta niin merkityksellisen ja ainutlaatuisen. Kirkniemen paperitehdas on edelleen toiminnassa ja se työllistää noin 550 paperialan ammattilaista. Metsä Groupin Kerto-tehdas Pitkäniemessä on myös yksi Lohjan johtavimmista teollisuustoimijoista. 

Aaro Kailasmaa