Muovi on nykyajan yhteiskunnassa välttämätön materiaali, jonka avulla pelastetaan sairaaloissa ihmishenkiä, turvataan elintarvikehygienia, tuotetaan uusiutuvaa energiaa, kevennetään rakenteita autoissa ja lentokoneissa, viestitään mobiilisti sekä mahdollistetaan monia muita lukemattomia asioita, joita ilman et päivittäisestä arjestasi selviäisi.

EU:ssa painotetaan voimakkaasti pyrkimystä kiertotalouteen. Muovialan kaikki merkittävät toimijat, kuten esimerkiksi raaka-aine- ja konevalmistajat, muovituotteiden valmistajat ja brändinomistaja, ovat lähteneet kaikki voimakkaasti edistämään kiertotaloutta. Ympäristövastuullisuudesta on tullut valtavirtaa ja kilpailuedun edellytys, sillä kuluttajien lisäksi myös teolliset yritykset vaativat yhä enemmän tutkimuksia hiilijalanjäljestä, elinkaarianalyyseistä ja kierrätettävyydestä.

LAB-ammattikorkeakoulun Biosykli-projektin osatoteuttajana ollut Muoviyhdistys selvitti muovialan toimijoiden näkemyksiä Suomessa kierrätyksestä ja kiertotaloudesta. Myös pienemmissä yrityksissä kiertotalous nähdään pääosin mahdollisuutena. Asenteet eivät ole yrityksissä esteenä sen edistämiseksi. Vastuullisuus pitää nähdä vain paljon laajemmin kuin materiaalikysymyksenä. Kokonaisuus pitää ottaa aina huomioon ja tärkeää on katsoa aina tuotteiden kokonaisympäristövaikutusta koko elinkaaren aikana, esimerkiksi tuotteiden valmistuksen energia- ja materiaalitehokkuus, kierrätettävyys ja kestävyys.

Uusiomuovien (siis kierrätysmuovien) käytön rajoitteet eivät siis johdu asenteista, vaan erityisesti lainsäädännöllisistä ja teknisistä syistä. Esimerkiksi elintarvikepakkaukset ovat hyvin tarkkaan säädeltyjä EU:ssa terveytemme suojelemiseksi ja kierrätettyjen materiaalien käyttömahdollisuus on hyvin rajallista. Terveydenhuollon sovelluksissa taas käyttö ei ole lainkaan mahdollista. Kierrätettävyys on eri asia kuin mahdollisuus käyttää tuotteissa kierrätettyjä materiaaleja.

Tekniseltä kannalta mekaanisesti uusiomuovien käyttö on lähes aina kompromissi eli teknisestä suorituskyvystä pitää tinkiä. Kompromisseihin ei ole varaa, kun puhutaan teknisesti edistyksellisistä tuotteista. Se on myös turvallisuuskysymys. Tällä hetkellä haasteena on käyttösovelluksien rajallisuus uusiomuovien käytössä. Kierrätyksen lisääntyessä tulee haasteeksi löytää uusia sovelluksia. Pitkällä aikavälillä työkalupakkiin pitäisi saada myös kemiallinen kierrätys, minkä avulla mekaanisen kierrätyksen haasteista pystyttäisiin pääsemään. Monia investointeja on meneillään ympäri maailmaa, mutta mikään yksinkertainen poppaskonsti ei ole sekään. Olennaista on joka tapauksessa ottaa huomioon kierrätettävyys jo tuotesuunnitteluvaiheessa. Tärkeää olisi myös pitkäkestoisissa tuotteissa suunnitella mahdollisimman kestäviä tuotteita. Muovituotteet ovat siinä mielessä erinomainen mahdollisuus, esimerkiksi Lego-palikat kestävät isältä pojalle tai äidiltä tyttärelle.

Kiertotalousajattelu on hyvä saada mukaan kaikille päätöksentekoportaille. Eri materiaaleja pitää tarkastella objektiivisin kriteerein. Kuhunkin käyttökohteeseen pitää valita toiminnallisesti paras, kierrätettävä ja vähiten ympäristöä kuormittava vaihtoehto. Monesti paras materiaali myös ympäristön kannalta on muovi. Suomessa jätehuolto toimii, joten kenenkään ei pidä muovia luontoon heittää.

CEGO (Circular Economy Goes East and West) on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) Uudenmaan liiton kautta rahoittama hanke ajalla 6/2021 – 8/2023, joka pyrkii edesauttamaan kiertotalouden systeemistä muutosta Uudenmaan alueella. Hanketta koordinoi Laurea-ammattikorkeakoulu.

Toimitusjohtaja, päätoimittaja Vesa Taitto, Muoviyhdistys ry