Essi Peuraniemen Auringon jyviä -näyttely on esillä Galleria Lutsissa 9.4. saakka. Siuntiossa asuva Peuramäki työskentelee luokanopettajana, mutta maalaan ja harrastaa myös taiteita aktiivisesti.

–Olen ollut mukana Kirkkonummen Taideyhdistyksen toiminnassa vuodesta 2003. Neljä vuotta sitten innostuin hakemaan Helsingin Taiteilijaseuran kuvataiteen perusopintoihin, joiden päätöstyönä tämä näyttely ”Auringon jyviä” on syntynyt, Peuraniemi kertoo.

–Tavoitteeni on tätä näyttelyä tehdessäni ollut nauttia maalaamisesta, väreistä ja prosessin etenemisestä intuition ohjaamana. Otin lähtökohdaksi työskentelylleni kesällä 2021 maalaamani abstraktin teoksen, jonka innoittajana on ollut luonto. Koska tämän näyttelyn kantavana ajatuksena on luontosuhteeni, halusin käyttää maalauksissani orgaanisia muotoja. Yleensä maalaan esittäviä teoksia. Nyt halusin löytää oman tavan tehdä ainakin osittain abstrakteja teoksia, hän jatkaa.

Näyttely koostuu kahdesta suuresta akryylimaalauksesta sekä useista pienemmistä akryyli- ja sekatekniikkamaalauksista. Kaikki näyttelyn teokset ovat ainakin osittain abstrakteja, mutta niissä on myös esittävyyttä. Esillä on myös keramiikkateos, jonka innoituksena on ollut sammaloitunut kivikko. Näyttelyn pääteokset Onnelliset päivät ja Harmaa hallankukka kuvaavat ihmisen elämän vastakkaisia puolia, onnellisuutta ja sitä, kuinka tuttu ja turvallinen voi hetkessä muuttua ja kadotakin. Onnelliset päivät -teokseen positiivisuutta tuo keltainen väri.

–Halusin maalata teokseen toiveikkaan ja jollain tavalla valoisan tunnelman. Sen lähtökohtana on ollut mielikuva auringon välkehdinnästä järven pinnassa tai auringon säteiden pilkottaminen puiden lehvästön läpi. Teos kuvaa mielestäni huolettomuutta ja onnellisuutta, Peuraniemi kertoo.

Harmaa hallankukka -teos puolestaan sai innoituksensa jäkäläisestä kalliosta.

–Maalatessani teosta huomasin sen ja Onnelliset päivät teoksen välille syntyvän jännitteen, joka johdatti ajatuksiani elämän varrella vastaan tuleviin vaikeisiin hetkiin ja aikoihin. En maalannut teosta mistään erityisestä syystä, mutta se on herättänyt mielessäni vahvoja tunteita ja merkityksiä. Se on saanut minut ajattelemaan kaiken katoavaisuutta.

Muut näyttelyn teokset sijoittuvat sisällöltään johonkin näiden välimaastoon, arkisempaan hyvään elämään.

–Näyttelyn teoksia tehdessäni olen muistellut monia elämyksiä ja tapahtumia luonnossa läheisten ihmisten kanssa tai miettinyt itselleni siinä hetkessä ajankohtaisia asioita. Teokseni syntyivät joko ajatus edellä tai teos johdatti minut uuden pohdinnan äärelle. Inspiraation lähteenä luontokokemukset herättävät ja mahdollistavat monenlaisia ajatuspolkuja, jotka eivät välttämättä enää suoranaisesti liity luontoon lainkaan, Peuraniemi avaa.

Maalaaminen on Peuraniemelle rakas harrastus.

–Minulle taiteen tekemisessä tärkeintä on matka eli itse maalausprosessi. Parhaimmillaan se imee mukaansa kokonaan ja kaikki muut asiat unohtuvat. Voin kokea ihanaa innostuneisuutta ja luomisen riemua, hän toteaa.

Luonto lähellä maalaria

Luonto on vahvasti taustalla Peuraniemen teoksissa. Esimerkiksi erään luontoelämyksen innoittamana näyttelyyn syntyi kaksi pientä teosta Pikkalanjoki kuin Amazon ja Sulku.

–Teokset saivat ideansa siitä ihastuksesta ja ihmetyksestä, kun pääsin ensimmäistä kertaa Pikkalanjoelle veneilemään ja kalastamaan. Vanhojen tervaleppien, vaahteroiden ja pihlajien verhoamat rannat saivat kesäaamuna aikaan niin mystisen tunnelman, että se syöpyi mieleeni. Toinen minulle jännittävä tapahtuma samalla kalastusreissulla oli ensimmäistä kertaa sulkuportin kautta veneily. Joella on tullut käytyä useita kertoja näiden ensimmäisten kokemusten jälkeen ja kalaonneakin on ollut, Peuraniemi kertoo.

–Jotkut luonnossa koetut hetket jättävät meihin pysyvän jäljen tai muiston. Miksi joku hetki valikoituu mielessämme tärkeäksi ja muita merkityksellisemmäksi? Mietin, että silloin tilanteessa mukana on ollut varmasti voimakas tunne ja visuaalinen kokemus. Myös tuoksut ja tuntoaistin kautta koetut luontoelämykset voivat jättää kokijaan vahvan jäljen. Emme useinkaan tiedä ennalta, mikä kokemuksista saa aikaan muistijäljen, joka palaa mieleemme myöhemmin vahvana kuvana tai tunteena, Peuraniemi pohtii.

Hän muistuttaa, ettei aina tarvitse lähteä kauas.

–Näkökulmaa voi myös muuttaa ja katsoa lähellä olevia asioita vieläkin tarkemmin. Katsomalla pieniä yksityiskohtia pääsee aivan uuteen maailmaan. Havainnoinnin kohteena voivat olla jäkälät, sammalet, puun kuoren kuvioinnit tai rannan hioutunut kivikko. Luontoa tarkastellessani tulee mieleen toistuvasti ajatus siitä, kuinka kaikki voi olla niin täydellistä. Kaikki pienet yksityiskohdat ovat niin kauniita ja kaikella on tarkoituksensa ja oma paikkansa luonnossa.

Hänen oma luontosuhteensa on muodostunut pienistä hetkistä ja kokemuksista elämän varrelta.

–Luontosuhteestani on tullut aina vain tärkeämpi osa minua. Koen luonnon omalla tavallani ja omista kiinnostuksen kohteistani käsin. Jaan ajatuksiani luonnosta muiden kanssa kokemani perusteella. Luontokokemukset liittyvät vahvasti myös muihin ihmisiin ja yhdessä koettuihin hetkiin.

SMS