Laiva täysissä purjeissa, mutta tyvenessä, ilta-auringon punatessa taustalla hajanaisia pilviä. Öljyvärimaalauksen nimi on Aikakauden loppu. Jaska Salmi naurahtaa, että nimi voi viitata kahtaalle.
– Isot purjelaivat kuuluvat menneeseen, kuten myös vuodet tässä huoneistossa.
Hän viittaa siihen, että piti puolisonsa Eira Toivosen kanssa Lohjan antikvariaattista kirjakauppaa 36 vuotta Nahkurinkadulla. Nyt antikvariaatin aika on päättymässä, ja taidemaalari Salmi päätti pitää lähes tyhjentyneissä tiloissa näyttelyn. Kirjoista muistuttaa vielä yksi täysi hyllykkö ikkunan edessä.
Mutta L-kirjaimen muotoinen valkoiseksi maalattu tila näyttäisi soveltuvan erinomaisesti myös galleriaksi. Esillä on 46 teosta, joista useimmat Salmi on maalannut viimeisten parin vuoden aikana. Suurin osa öljyvärimaalauksia, pienemmät akvarelli-pastellitöitä.

Jaska Salmi ja Vermeer-huone, tunnustus valonkajon mestarille.
Jaska Salmi ja Vermeer-huone, tunnustus valonkajon mestarille.

Viimeiset valonsäteet

Luonto ja maaseutumaiset kulttuurimaisemat ovat Jaska Salmelle luontaisia aihepiirejä. Maisemia on kuvattu kaikkina vuodenaikoina, jolloin olennaista on ajankohdalle ominainen valo. Sen Salmi hallitsee mestarillisesti. Myös eri vuorokaudenajat saavat ilmaisunsa. Mutta Salmi suosii iltaa ja eritoten niitä hetkiä, jolloin päivänvalo on hiipumassa hämäräksi. Teosten nimet puhuvat puolestaan: Hämärtyessä, Iltaruskon aikaan, Iltamaassa, Maaliskuun ilta, Talvi-ilta I ja Talvi-ilta II.
– Ehkä siinä on symboliikkaa, että 40 ikävuoden jälkeen ilta alkaa olla läheisin vuorokaudenaika, Salmi arvioi.
Hän sanoo, ettei juuri koskaan tee jäljennöksiä mistään tietystä kohteesta tai paikasta.
– Mutta liikkuessa mieleen jää aina jotakin, joka sitten nousee aiheen myötä esiin.
Lohjanjärvi on antanut sysäyksen useaan järviaiheiseen teokseen. Poikkeuksen tekee näyttelyn suurikokoisin maalaus Kuunteluoppilas, jossa mieshahmo seisoo rantapaadella ja katsoo vuolaana virtaavaa jokea.
– Se on lapsuuteni joki Pohjois-Satakunnan Ahlaisissa. Kesällä uomassa on yleensä vain niukalti vettä, mutta jokin aika sitten veljeni kertoi, että sateet olivat saaneet veteen vauhtia.
Lapin jylhissä maisemissa Salmi on vaeltanut useasti. Lappi-aiheisilla maalauksilla o näyttelyssä oma osastonsa.

Mestarit seinällä

Muutamassa teoksessa Jaska Salmi kiittää kunnioittamiaan mestareita. Esiin kohoaa kolme miestä: Ivan Siskin, Edward Hopper ja Johannes Vermeer.
1800-luvulla elänyt venäläinen Siskin on tyylillisesti ja aiheidensa perusteella lähimpänä Salmea: realistinen luonnon ja maiseman kuvaaja. Salmen maalaus Tammi (Elämän puu) vilkuttaa Siskinille.
Jaska Salmi on myös amerikkalaisen populaarikulttuurin, kirjallisuuden ja musiikin tuntija, vaikka se ei juuri näy hänen tuotannossaan. Hopper (1882-1967) oli amerikkalaista kaupunkielämää ja yksinäisyyttä kuvannut maalari, jossa lienee tiettyä hengenheimolaisuutta. Salmen Kohti alikäytävää on yhtä yksityiskohtaa lukuun ottamatta sama kuin Hopperin maalaus.
Tunnetuin mestareista on kuitenkin 1600-luvulla elänyt hollantilainen Johannes Vermeer.
– Vermeer oli sisätilojen maalari, jonka tunnusmerkkejä olivat yläviistosta lankeava valo, etualan hämärä ja tietyt esineasetelmat, Salmi mainitsee.
Hän kertoo yrittäneensä vangita Vermeerin valonsäteet jo nuorena taideopiskelijana, mutta teos Vermeer-huone valmistui vasta tänä vuonna. Siinä on tuolilla, katsojaan selin istuva kitaransoittaja. Huoneen seinällä on kaksi Jaska Salmen maalausta.
Kitaransoittaja taitaa olla Salmi itse, kuten useissa muissakin teoksissa esiintyvä mieshahmo.
– Kullakin taiteilijalla on oma tapansa signeerata työnsä, Salmi myhäilee.

JP


Pako erämaahan.
Tammi (Elämän puu).

Jaska Salmi: Lohjan Antikvariaatti 11.-26.11.2023