–Melonnasta löytyy sopiva alalaji niin hurjapäille kuin rauhallisen luontoliikunnan ystävillekin

Kesä on tuonut kajakin jälleen vesille ympäri Suomea. Myös Lohjalla melotaan niin omatoimisesti kuin seuratoiminnan puitteissakin. Lumi Jääskeläinen melontaseura Melan Vääntäjät ry:stä kertoo, että melonta on hyvin monipuolinen laji, josta löytyy oma alalajinsa hyvinkin erilaisille harrastajille.

–Retkimelonta on luontoliikuntapainotteista ja koskimelonta tarjoaa vauhdikasta menoa. Kanoottipoolo voi olla kilpailuhenkistä tai ihan vain oman jengin kanssa harrastamista, jossa ei olla niin tosissaan liikkeellä.

–Liikuntamuotona melonnasta voi hakea rasitusta vähän erilaisille lihasryhmille, kuin monesta muusta lajista. Melonnassa ylävartalo tekee töitä, joten se on hyvää vastapainoa esimerkiksi lenkkeilylle, Jääskeläinen avaa.

Hän itse harrastaa kanoottipooloa ja retkimelontaa. Myös koskimelontaa on tullut kokeilua.

–Kanoottipoolo on mielenkiintoinen joukkuelaji. Pelivälineenä on vesipallo ja sitä käsitellään pääasiassa kädellä, mutta kanoottipoolo on jo siksi hyvin erilainen joukkuelaji kuin muut, että alla on kajakki. Teknisesti laji on aika vaativa ennen kuin siitä tulee vauhdikasta ja hyvännäköistä. Nopeus ja voimaominaisuudet korostuvat. Kanoottipoolo vaatii hyvää kajakin hallintaa, joten se on myös hyvä keino treenata melontatekniikkaa.

–Koskimelonta on tekninen laji, eikä kokemattoman kannata lähteä hurjiin koskiin. Vaikeilla reiteillä voi sattuakin, joten turvallisuus tulee pitää mielessä. Kun menee omien taitojensa mukaan, koskimelonta on todella hauskaa ja siinä pystyy haastamaan itseään. Olennaista on katsoa reitit etukäteen ja miettiä, mistä kannattaa meloa. Tuttukin reitti on hyvä tarkistaa, jos vedenkorkeus on muuttunut tai matkalle tullut esteitä, Jääskeläinen muistuttaa.

Luonto on olennainen osa etenkin retkimelontaa.

–Melonnassa ollaan niin lähellä luontoa, jos vertaa muihin vesillä liikkumismuotoihin. Melonta on lähes äänetöntä ja kajakilla pääsee sellaisiinkin paikkoihin, joihin veneellä ei pääse, kuten kivikkoihin ja matalikkoihin. Myös tauot pidetään luonnon siimeksessä.

Järvellä melojaa tervehtii usein pieni ja terävä aallokko, kun taas meren aaltoja Jääskeläinen kuvailee mukavan pehmeiksi.

–Merellä on tilaa ja todella avointa. Tavallaan melonta on vapaampaa, mutta enemmän voi mennä myös mönkään kuin järvellä. Esimerkiksi sää vaikuttaa olosuhteisiin merellä enemmän kuin järvellä, eikä tuuli pääse järvellä keräämään yhtä isoa aallokkoa. Myös laivaväyliä on enemmän, mutta kun lähtee liikkeelle hyvällä ja vastuullisella asenteella, ei merellä melonta ole sen kummempaa kuin järvelläkään.

Melontaa ympäri vuoden

Melontaa voi oikeiden varusteiden avulla harrastaa aina sulan veden aikaa. Monet melovat vain kesällä, mutta kaikki eivät malta jäädä rantaan, kun vedet viilenevät. Aivan samanlaista melonta ei kuitenkaan ole marraskuun kylmyydessä kuin kauniina kesäpäivänä. Kylmän veden aikaan kajakkiin tulisi istahtaa kuivapuku päällä, sillä kaatumisen sattuessa hypotermia uhkaa nopeasti ja vaikeuttaa pelastautumista.

–Pelkkä valmistautuminen vaatii enemmän kylmillä ilmoilla. Silloin vaaditaan enemmän lajille omistautumista ja varusteita, kaverikin on hyvä ottaa mukaan.

Jääskeläinen itse aloitti melonnan kaksi vuotta sitten.

–Mietimme äitini kanssa kajakin hankkimista, mutta se olisi ollut aika hintava hankinta. Löysimme sitten melontaseuran alkeiskurssin ja osallistuimme sille. Alun perin hain erilaista treeniä ja vastapainoa jääkiekolle. Kun kehityin, melonta osoittautui myös todella hauskaksi lajiksi ja sille tielle olen jäänyt.

Ilo irti seuratoiminnasta

Meloa voi itsekseenkin, mutta Jääskeläinen näkee monia hyötyjä myös seuratoimintaan osallistumisessa.

–Jos melonta kiinnostaa, se kannattaa aloittaa seuran kautta, koska sieltä saa opastusta ja pääsee kokeilemaan erilaisia kajakkeja, varusteita ja lajeja. Myös turvallisuuteen keskitytään. Seurasta saa uusia kavereita ja pääsee melomaan yhdessä toisten kanssa. Seuran kautta melonnan ei tarvitse olla kallis harrastus, kun kaikki varusteet saa lainattua seuralta, Jääskeläinen listaa seuratoiminnan etuja.

Esimerkiksi Melan Vääntäjien retkitoimintaa kuuluvat niin viikoittaiset melontaillat kuin pidemmät retketkin. Retkiä tehdään päiväretkistä muutaman yön retkiin. Suuri osa toiminnasta tapahtuu Lohjanjärvellä, mutta välillä käydään melomassa merellä ja Saimaallakin. Kesä melotaan ulkona, mutta vesien viilennyttyä polkaistaan käyntiin hallikausi ja treenataan kerran viikossa Neidonkeitaassa. Äkkiseltään ajateltuna voi tuntua hassulta mennä istumaan kajakin kanssa uima-altaaseen, mutta halli on hyvä paikka hioa tekniikkaa.

–Hallilla treenaaminen on hauskaa ja lisäksi siellä pystyy treenaamaan asioita, joita meloessa ei tavallisesti tule treenattua, kuten eskimokäännöstä. Enemmän hallissa melojana kehittyy kuin retkillä, Jääskeläinen toteaa.

Melonta tuntuu kiinnostavan ihmisiä, sillä Melan Vääntäjien melonnan alkeiskurssit ovat täyttyneet hyvin tänä kesänä. Kurssilla opetellaan melonnan perusasioita. Lisäksi kajakki tulee kaataa ja kiivetä takaisin kaverin avustuksella. Juuri tätä pelastautumisharjoitusta moni jännittää etukäteen.

–Ensimmäisen kaatumisen on hyvä tapahtua harkitusti ja turvallisessa ympäristössä. Useimmiten harjoituksen jälkeen ollaan kuitenkin naurussa suin ja todetaan, että eihän tämä paha ollut. Osa jännittää kaatumista myös, jos kajakki tuntuu epävakaalta, Jääskeläinen toteaa.

Melontasuunnistusta Lohjanjärvellä

Melontaseurat järjestävät myös tapahtumia. Lauantaina 12.6. vietettiin kansallista Suomi meloo ja soutaa -päivää, jonka tavoitteena oli saada mahdollisimman paljon ihmisiä vesille joko meloen tai soutaen. Päivän aikana sosiaalisessa mediassa nähtiinkin valtavasti teemaan sopivia julkaisuja ja kuvia eri puolilta Suomea.

Teemapäivän kunniaksi Melan Vääntäjät järjesti Lohjanjärvellä pääkaupunkiseudun melontaseuroille suunnatun hyvän mielen melontasuunnistustapahtuman. Tapahtumassa GPS-rasteja oli sijoitettu ympäri Lohjanjärveä erikoisiin tai erityisen kauniisiin paikkoihin. Tapahtuman tavoitteena oli saada teemapäivän mukaisesti paljon melojia vesille, mutta samalla avautui myös mahdollisuus esitellä kaunista järveämme ulkopaikkakuntalaisille.

Tapahtuma keräsi osallistujia pääkaupunkiseudulta, Vihdistä ja Lohjalta. Hiidenveden Purjehtijoiden joukkue Hiirenveren Pullikoijat teki päivän pisimmän eli noin 30 km mittaisen melontalenkin ja sai kerättyä paljon rasteja, vaikka ei ollutkaan ihan optimaalinen melontasää. Melojien lisäksi MeVän turvavene kierteli järvellä koko tapahtuman ajan. Rastit toteutettiin GPS-punchin avulla. Melontasuunnistus Lohjanjärvellä sai melontaseuroissa paljon kiinnostusta, joten MeVä jakaa rastikarttoja osallistujaseuroille ja jättää suunnistustapahtuman GPS-punchissa avoimeksi syyskuuhun asti. Näin ollen pääkaupunkiseudun melojia tullaan näkemään Lohjanjärvellä pitkin kesää.

–Oli hienoa, miten saimme tehtyä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Ravintolalautta Kaljaasiin oli sijoitettu yksi rasteista. Meloen tai soutaen Kaljaasiin tulijalle MeVä tarjosi ilmaisen jäätelöpuikon koko viikonlopun ajan. Turvaveneeksi saimme vuokrattua Lohjan Purjehtijoilta kumiveneen, jolla turvatiimi pääsi jo etukäteen harjoittelemaan vedenvaraan joutuneen henkilön pelastamista. Iso kiitos yhteistyökumppaneille sekä kaikille mukana olleille, toteaa Melan Vääntäjien puheenjohtaja Tiina Ilmonen.

SMS