Lohja täyttää 700 vuotta vuonna 2023. Moisen iän juhlistamiseen on asiallista alkaa valmistautua hyvissä ajoin. Lohjalla juhlallisuuksien suunnittelu onkin jo aloitettu. Viime viikolla asiasta pidettiin kaikille avoin verkkotilaisuus, jossa avattiin Lohjan historiaa ja juhlasuunnitelmia.

–Kirjallisissa lähteissä Lohja on mainittu paikkakuntana ensimmäisen kerran vuonna 1323. Sitä vanhempia kirjallisia merkintöjä ei ole olemassa kovinkaan monesta Suomen paikkakunnasta, mikä lisää maininnan arvokkuutta, sanoi tilaisuutta johtanut kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Joona Räsänen.

Aikaisempia kirjallisia merkintöjä löytyy vain neljästä Varsinais-Suomen maaseutupaikkakunnasta sekä Turusta.

Lohjalla on juhlittu merkkivuosia ennenkin. 100 vuotta sitten järjestettiin nimittäin Lohjan 600-vuotisjuhlat. Tuolloin vuonna 1923 Lohjan syntymäpäiviä juhlistettiin kirkkokentän tietämillä mm. keskiaikaisella kulkueella.

–Juhlat olivat valtakunnallisestikin iso juttu ja Helsingistä lähetettiin isojen lehtien toimittajia seuraamaan Lohjan juhlallisuuksia. Silloin laitettiin rima korkealle, joten meidän sopii ylittää se. Tämä sukupolvi on vastuussa seuraavien juhlien järjestämisestä, Räsänen toteaa.

Kaupungin ja seurakunnan yhteinen historia

Tulevaa juhlaa suunnittelevista löytyy kaupungin viranhaltijoita, luottamushenkilöitä, seurakunnan edustajia ja kotiseutututkimuksen ystäviä. Räsänen toteaa, että seurakunnan ja kaupungin toiminnalla on edelleen merkittävä yhteys, mutta etenkin historian valossa on hyvin luonnollista, että seurakunta on vahvasti mukana juhlallisuuksien suunnittelussa.

–Seurakunta ja kaupunki ovat taittaneet pitkään matkaa yhdessä. Aikoinaan seurakunnat hoitivat monia kuntien nykyisistä tehtävistä, Räsänen sanoo.

–Rippikoulun käynyt ja rokotettu on varmaan monelle tuttu sanonta, toteaa Lohjan seurakunnan kirkkoherra Juhani Korte.

–Aikoinaan seurakunta huolehti niin aapisen osaamisesta, rokotuksista kuin monista muistakin tarpeista. Ne olivat sen ajan lukkarit ja kanttorit, jotka rokottivat. Seurakunnan ja kaupungin historia on yhteistä, Korte jatkaa.

Seurakuntapitäjänä Lohjan syntyjuuret yltävät 1200-luvulle saakka. Perimätiedon mukaan ensimmäiset lohjalaiset kastettiin Virkkalan Kastlähteellä vuonna 1202.

–Seurakuntapitäjä oli aikoinaan lähestulkoon samankokoinen kuin Lohja nyt, Korte toteaa.

Lohjalaiset mukaan ideoimaan

Myös kuntalaiset halutaan mukaan ideoimaan juhlallisuuksia. Ideakilpailun kautta jokainen lohjalainen voi antaa oman ehdotuksensa juhlistamistavoista. Ideoita voi jättää sekä verkossa että paperilomakkeella kirjastoissa. Kilpailu jalkautetaan myös kouluihin ja vanhainkoteihin, sillä ideoita halutaan laajasti eri-ikäisiltä lohjalaisilta. Asuntomessuilla myös ulkopaikkakuntalaiset pääsevät jakamaan omia ehdotuksiaan. Ideakilpailu on avoinna 17.9.2021 asti. Ehdotusten pohjalta valitaan muutama idea toteutettaviksi. Parhaat ideat myös palkitaan Lohja-lahjakassilla (arvo noin 70€).

Kuntalaisten suunnitteluvapautta ei ole haluttu sitoa, vaan ehdottaa saa mitä mieleen juolahtaa. Hulvattomimmat suunnitelmat saattavat silti jäädä toteutumatta, jos ne ovat kovin kalliita toteuttaa, sillä Räsänen muistuttaa, että etenkin nykyisessä taloustilanteessa täytyy juhlallisuuksiakin miettiä realistisesti.

Yrittäjät ideoimaan teemaan sopivia tuotteita

Lohjalaisia yrittäjiä ja palvelutuottajia kannustetaan suunnittelemaan tuotteita, joissa näkyvät paikallisuus ja lohjalainen osaaminen. Tuotteet voivat olla esimerkiksi matkamuistoja, elintarvikkeita tai palveluja. Tuotteita on tarkoitus myydä mm. kaupungin matkailupalveluissa ja Lohjan Museossa. Tuoteideoita voi lähettää kaupunkisisältöjohtaja Merja Lonkaiselle 31.12.2021 asti (merja.lonkainen(at)lohja.fi).

Pääjuhlassa nähdään historiaa kunnioittaen keskiaikainen kulkue

Pääjuhla järjestetään 10.8.–13.8.2023 eli samoihin aikoihin elokuussa kuin 100 vuotta aiemminkin. Kyseessä on ulkoilmatapahtuma, jossa esiintyy paikallisia ja lohjalaistaustaisia esiintyjiä. Keskiaikainen kulkue järjestetään totta kai, kuten edellisissäkin juhlissa.

–Aikalaiset kirjoituksiin ja myöhemminkin lohjalaisten muisteluihin on jäänyt niin lämpimät muistot kulkueesta, Räsänen perustelee kulkueen järjestämistä.

–Juhlan arvokkuutta nostetaan sillä, että kirkon puolelta on pyydetty piispaa ja valtiovallan puolelta ministeritason puhujaa juhlaan, hän jatkaa.

Pääjuhlan lisäksi tarkoituksena on järjestää pitkin juhlavuotta erilaisia tapahtumia ja aktiviteetteja. Kuten Suomi 100 -juhlavuonna, myös nyt toivotaan, että yhdistyksetkin aktivoituisivat järjestämään ohjelmaa Lohja 700 -juhlavuoden kunniaksi. Vaikka pääjuhla järjestetään Lohjan keskustassa, toivotaan pienempiä juhlallisuuksia järjestettäväksi ympäri Lohjaa.

Suunnitelmia on jo olemassa. Juhlavuonna on valmistumassa kolmas osa Lohjalaisten historia -kirjasarjaan. Teoksen kirjoittaa Esa Koskinen. Juhlavuoden kunniaksi on tarkoitus kunnostaa Virkkalassa sijaitseva Petter Forsströmin puisto. Lisäksi suunnitteilla on historiareittisovellus, jonka avulla ihmiset voivat omatoimisesti tutustua niihin asioihin, jotka ovat tehneet kaupungistamme sen, mitä Lohja on nykyään.

–Kyllä tästä lohjalaisten näköinen 700-vuotisjuhla saadaan aikaan. Vaikka meillä lohjalaisilla on välillä sellainen suhde Lohjaan, että emme muista sitä kehua, niin nyt voimme näyttää myös Lohjan parhaat puolet, Räsänen sanoo.

Juhlavuoden logo

Teams-tilaisuudessa esiteltiin myös juhlavuoden logo. Kaupunki sai kuusi ehdotusta, joista Milja Viljamaan (MiljArt Oy) suunnittelema logo voitti. Sen koettiin täyttävän parhaiten logosta esitetyt toiveet. Logon haluttiin olevan mm. juhlava, näyttävä ja erottuva ja Paavolan tammen toivottiin näkyvän siinä.

–Logo haluttiin ottaa käyttöön jo tässä vaiheessa, jotta sitä voidaan hyödyntää asuntomessuilla, Lonkainen sanoo.

Lohjan kaupungin matkailupäällikkö Minna Ermala toteaa, että Lohjan merkkivuotta aiotaan nostaa esille vahvasti Lohjan matkailussa ja markkinoinnissa. Esimerkiksi logo tulee näkymään monessa yhteydessä yrittäjien tuotteista kaupungin viestintään.

SMS