Nykyaikainen yhteiskuntamme perustuu ostamiselle ja myymiselle, kuluttamiselle ja kaiken perustana on jatkuva kasvu. Jatkuva kasvu tarkoittaa koko ajan lisääntyvää tavaran määrää, lisääntyvää myyntiä ja kuitenkin puhumme maapallomme rajoista, rajoitteista.

Käytämme jo nyt laskennallisesti paljon enemmän maapallon resursseja kuin mitä maapallo pystyy samassa ajassa tuottamaan.

Jos yhteiskuntamme rakentuu sille, että joka kevät-, kesä-, syys- ja talvikausi ostamme uuden takin ja kengät ja vaihdamme kotiin uudet verhot ja matot, teemme juuri kuten markkinavoimat pyrkivät meille opettemaan ja samaa tuputtaa myös valtio, vain kasvattamalla taloutta, voidaan tarjota nykyinen elintaso ihmisille, kansalaisille.

Elintasosta ja yhteiskunnasta

Perustuuko elintaso kuitenkaan pelkästään tavarapaljouteen, tekeekö se meistä muita maita parempia, että meillä on uusimmat vähäenergiset talot ja pesukoneet ja että pyrimme syömään terveellisemmin syömällä paikallisia ruokia, mutta tuottamalla eniten esimerkiksi kahvia maahan.

Ihminen on aina halunnut omistaa. Meissä on sisäänrakennettu tarve varmistaa, että olemme turvassa, mutta se perusturvallisuus on jo saavutettu pitkän aikaa sitten, nyt kehitämme ympärillemme loputonta verkkoa tavaraa ja tekemistä.

Vielä parisen kymmentä vuotta sitten eurooppalaiset tekivät enemmän asioita keskenään, tapasivat toisiaaan, olivat sosiaalisia. Sittemmin tekninen kehitys on tuonut meille esimerkiksi mobiiliteknologian ja internetin sosiaalisen median, ja kuljemme nykyään lähes jokainen 24/7 liitettynä verkkoon, saatavilla koko ajan ja kehitys on vienyt meidän kauemmaksi toisistamme, ihmisinä.

Suunta on ollut tämä jo kauan, ja tulevaisuuden trendit vain vahvistavat nykysuuntaa, miten voimme tehdä suunnanmuutoksen? Haluammeko oikeasti koko ajan uutta ja lisää, vai teemmekö sitä siksi, koska meille koko ajan kerrotaan eri kanavista, että niin pitää tehdä. Emme voi olla tyytyväisiä siihen mitä meillä on tai tehdä paikallisesti asioita, vaan meidän pitää tähdätä vientimarkkinoille ja saada lisää rahaa, koska kaikki hinnat ja kustannukset nousevat vuosi vuodelta.

Trendien ja erilaisten muodin oikkujen perässä juokseminen ei onneksi ole meidän kaikkien aktiivisisten askareiden joukossa, mutta monen kylläkin. On trendikkäämpää juoda kahvilassa espresso ja syödä ravintolassa italialaista pitsaa kuin juoda perus mustaa kahvia ja syödä vaikkapa kalasoppaa.

Me lohjalaiset saimme Lohjalle uuden kauppakeskuksen, joka vähitellen alkaa valmistua myös teiden ja katujen osalta. Kauppakeskus ei varsinaisesti tuonut vielä mitään uutta Lohjalle, mutta mahdollistaa sen, että Lohjantähteen ja Prismakeskukseen syntyy samalla uusia palveluita, miten me paikalliset otamme palvelut vastaan ja käytämme niitä, kertoo paljon myös meistä. Olemmeko uusimpien trendien perässä juoksevia pääkaupunkiseudun merkkiliikkeissä kävijöitä, vai kelpaako meille ne paikallisesti saatavilla olevat tuotteet ja palvelut?

Asumisen trendeistä

Pakko lopettaa tällä kertaa asuntoasiaan.

Nykyään kuulemma trendinä on enemmän sadan neliön kuin isompi koti. Suomalaiset kaipaavat kodeiltaan turvallisuutta, järkevää pohjaratkaisua, toimivaa keittiötä, helppokäyttöisyyttä ja sujuvasti toimivaa kodintekniikkaa.

Tutkimuksen mukaan suomalaisille on asumisessa tärkeää myös se, että kodissa on huomioitu jokaisen asukkaan tarpeet ja mahdollisuus viihtyä, asua mukavasti. Kaikki trendit ajavat ihmisiä kaupunkeihin ja bisneskeskuksiin.

Kaupungeissa asuminen ja toisaalta hiilijalanjälki ovat Y- ja Z-sukupolven edustajille tärkeitä. He haluavat asua kaupungeissa myös perheen perustettuaan, kun aikaisemmille sukupolville on ollut tyypillistä muuttaa kaupunkikeskustojen ulkopuolelle lasten saamisen jälkeen. Toisaalta asunnon omistaminen ei enää ole tärkeää, vaan nämä sukupolvet haluavat mieluummin käyttää rahansa esimerkiksi matkustamiseen ja asioiden kokemiseen, ei omistamiseen.

Onko Lohjan tulevaisuuden rakentamisen perusta rakennuttaa hyviä vuokra-asuntokohteita perheille ja nuorille, jotka haluavat käydä töissä pääkaupunkiseudulla, mutta kuitenkin nauttia luonnosta ja rauhasta?

KO