Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) toteutti vuonna 2023 virtavesikunnostuksia vesienhoidon tehostamisohjelmasta rahoitetussa LUUVIRSU-hankkeessa, sekä Helmi-elinympäristöohjelmasta rahoitetussa Pienvesi-HELMI-hankkeessa. Kunnostuksia toteutettiin yhteensä viidellä kohteella Karjaanjoen ja Siuntionjoen vesistöissä.

Vuonna 2023 kunnostettiin 2 170 metriä purouomastoa ja poistettiin kahdeksan vaellusestettä. Vaellusesteiden poiston myötä vapautui 10 kilometriä purouomastoa vesieliöiden kuljettavaksi. Kunnostuksiin käytettiin yhteensä 745 m³ kivimateriaalia, joka vastaa noin 60:tä kuorma-auto kuormallista kiveä. “Hyvien käynnissä olevien virtavesihankkeiden ansiosta pääsimme toteuttamaan useita haastavia kohteita ja koko LUVYn virtavesitiimin panos on ollut toteutuksessa ensiarvoisen tärkeää”, toteaa LUUVIRSU-hankkeen koordinaattori Joonas Tammivuori.

Huhtikuussa Vihdin Sortojalla kunnostettiin 400 metriä suoristettua ja perattua purouomaa. Kunnostuksen tavoitteena oli ennallistaa puron virta-alueita lähemmäs luonnontilaa lisäämällä uomaan kivi- ja puumateriaalia. Sortoja on aiemmin toiminut Vihtijoen alaosan taimenkannan keskeisenä lisääntymisalueena, joten myös uusia kutusoraikoita rakennettiin perkauksien myötä hävinneiden tilalle. Sortojan kunnostuksesta voi lukea tarkemmin LUVYn tiedotteesta.

Heinäkuussa Pusulanjokeen laskevan Räpsänjoen alaosasta purettiin käyttötarkoituksensa menettänyt lankkupato, joka esti vesieliöstön kulun ylävirtaan. Padon yläpuolinen patoallas oli täysin umpeenkasvanut ja kiintoaineksen tukkima. Padon lankkujen purkaminen ja betonirakenteiden poisto onnistuivat kaivinkoneen kauhalla ja padon yläpuolinen allas tyhjennettiin kasvustosta ja kiintoaineesta. Patoaltaan tilalle rakennettiin 40 metriä pitkä koskimainen alue, jolla tasattiin yläpuolisia vedenkorkeuksia. Lisäksi patoaltaasta ylävirtaan puroa kunnostettiin noin 200 metrin matkalla. Padon purku vapautti vesieliöstön noustavaksi noin 5 kilometriä uutta purouomaa. Tarkemmin Räpsänjoen padon purkamisesta voit lukea Vesientila-sivustolta.

Elokuun alussa rakennettiin Siuntionjoen vesistössä Kirkkojoen latvoilla sijaitsevalle Lakiansuonojalle vanhan vedenottopadon ohittava kalatie. 1970-luvun lopulla omenatarhojen kasteluvesiä varten rakennettu pato esti vesieliöstön kulun puron yläosille. Puro on erityisesti Siuntionjoen omaleimaisen taimenkannan keskeisiä lisääntymisalueita ja kalatie rakentamalla saatiin kaloille avattua erinomaista lisääntymisaluetta useita kilometrejä. Kalatie toteutettiin luonnonmukaisena koskirakenteena, jonka avulla säilytettiin patolammen vedenpinnan korkeus. Padon settilankut purettiin ja kalatie rakennettiin padon ylävirran puolelle. Patovallin päällä kulkeva tie ja patovalliin haudatut kaapelit ja muu kunnallistekniikka estivät perinteisen padon alapuolelle rakennettavan rakenteen toteuttamisen. Haastava vesirakennusurakka saatiin valmiiksi viikossa ja paikallinen asukasyhteisö on ilmaissut tyytyväisyytensä lopputulokseen.

Kiireisen loppukesän viimeinen kunnostus toteutettiin elokuun lopulla Kirkkojoen latvoilla Kivikoskenpurolla, jossa jatkettiin vuonna 2022 aloitettua maatalousuoman kunnostusta. Vuoden 2023 toimenpiteinä kunnostettiin noin 1,5 kilometriä perattua maatalousuomaa rakentamalla koskimaisia rakenteita ja eroosiosuojauksia, sekä lisäämällä puumateriaalia. Kunnostusten yhteydessä uomasta poistettiin neljä vesieliöstön vaellusestettä joko vaihtamalla rumpu, tai kynnystämällä rummun alapuolista vesipintaa. Vaellusesteiden poistolla vapautui 1,2 kilometriä purouomastoa ja nyt vesieliöstöllä on pääsy lähelle Lohjanharjun kupeessa pulppuavia Kivikoskenpuron ja samalla koko Kirkkojoen alkulähteitä.

Syksyllä 2023 paikallinen tienhoitokunta otti LUVYyn yhteyttä ja tiedusteli mahdollisuutta avustaa Tammerkoskenojan tierummun vaihdossa Vihdissä. Puro on osa Averiaan laskevaa Sitinojan vesistöä. Kunnostuksissa saatiin poistettua kaksi tierumpujen muodostamaa vaellusestettä, joista toisella rumpu vaihdettiin suurempaan ja uusi rumpu myös asennettiin alkuperäistä rumpua syvemmälle. Samalla alapuolista koskea kynnystettiin, jotta kaloilla olisi parempi mahdollisuus nousta jyrkkää koskea rumpuun ja siitä ylävirtaan. Toinen tierummun muodostama vaelluseste korjattiin Tammerkoskenojan latvoilla poistamalla rummun alapuolinen pudotus, jota oli noin 70 senttiä. Pudotus muodosti kaloille täydellisen esteen ja paikallisen asukkaan mukaan myös aiemmin rummun yläpuolella esiintyneet taimenet olivat rummun asentamisen myötä hävinneet. Rummun muodostaman vaellusesteen poisto toteutettiin nostamalla rummun alapuolista maapohjaa savella ja murskeella. Kun alapuolinen luiska oli kuivatyönä saatu haluttuun korkeuteen ja jyrkkyyteen, maisemoitiin se luonnonkivillä ja luiskaan rakennettiin mutkitteleva alivesiuoma. Vesi soljui mutkaista luiskaa pitkin kauniisti ja pudotus saatiin poistettua. Jyrkkä rumpu saattaa kuitenkin edelleen muodostaa esteen ainakin korkeiden virtaamien aikaan, joten myöhemmin rumpuun asennetaan lamellit virtauksen hidastamiseksi ja kalojen kulkemisen varmistamiseksi.

Virtavesien kunnostusta jatketaan elinympäristöjen ennallistamisen ja vaellusesteiden poiston merkeissä myös vuonna 2024 ja niistä tiedotetaan suunnitelmien ja luvituksen varmistuttua. LUVYn aiemmin toteuttamiin vesistökunnostuksiin voi tutustua kartalla Vesientila-sivustolla.

LUUVIRSU-hanketta rahoittavat alueellisten visioiden Lohikalat Karjaanjokeen 2030 ja Elinvoimainen ja esteetön Siuntionjoki 2030 sekä Hiidenveden kunnostus -hankkeen kautta vesistöalueiden kunnista Lohja, Raasepori, Vihti, Kirkkonummi, Karkkila, Siuntio, Loppi ja Inkoo. Lisäksi Hiidenveden kunnostus -hanketta rahoittavat HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä ja Karjaanjoen vesistön kalatalousalue. Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta vesiensuojelun tehostamisohjelmasta 50 % hankkeen toteutuneista kustannuksista vuosina 2022–2024.

Pienvesi-HELMI-hankkeen kokonaisbudjetti on 494 000 €, josta 80 % rahoitetaan Järjestö-Helmi-avustuksena ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmasta. Länsi-Uudenmaan osuus hankkeen rahoituksesta on 20 %. Hankkeen rahoitukseen osallistuvat lisäksi Rapala VMC EcoChoice Program, UPM, Stora Enso, Rovaniemen kylien kehittämissäätiö, Simon kunta, Saarijärven kaupunki ja Suomen vesistösäätiö sr. Länsi-Uudenmaan osuuden omarahoituksesta vastaavat Hiidenveden kunnostus -hanke ja Siuntionjoki 2030 -vesistövisio.

Teemme työtä osana Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkostoa!
Verkosto kokoaa yhteen alueen vesistökunnostajat ja jakaa tietoa vesien tilasta sekä siitä, miten jokainen voi itse vaikuttaa lähivesiin.