Lohjan Museossa on tänä kesänä esillä kolme uutta näyttelyä. Hevosvoimaa!-näyttely esittelee hevosten matkaa työhevosista kilparadoille ja vapaa-ajanharrastuksiin. Pelargonirakkautta-näyttely kertoo, kuinka pelargoneista tuli haluttuja keräilykasveja ja osa aineetonta kulttuuriperintöä. Museon pihalta ja puutarhasta löytyy Jenni Tieahon Unennäkijä-ympäristötaidenäyttely, joka johdattelee matkalle suomalaiseen mytologiaan ja myyttiseen metsätarustoon.

–Kesän kaikki kolme näyttelyä sopivat hyvin yhteen, vaikka ovatkin erilaisia, tiivistää museonjohtaja Annamari Juvonen-Eskola.

Hevoshistoriaa

Lohjan seutu on hevosrikasta seutua. Hevosaiheista näyttelyä onkin suunniteltu Lohjan Museolla jo pidemmän aikaa. Nyt se on koottu teemaan sopivasti, aiemmin hevostallina toimineeseen museorakennukseen.

–Kaikki hevoshistorian päävaiheet löytyvät Lohjaltakin. Täällä on vahvat hevosperinteet ja paljon talleja. Esimerkiksi Kuninkaantie on kulkenut tämän alueen halki ja sillä on ollut liikennettä jo varhain, kertoo museoamanuenssi Matti Mäki.

Näyttelyssä katsoja pääsee tutustumaan hevoshistoriaan mm. hevosjalostuksen, maa- ja metsätalouden, teollisuuden sekä ravi- ja ratsastustoiminnan näkökulmasta. Näyttelyssä nostetaan esille myös Lohjan, Nummen, Pusulan, Karjalohjan ja Sammatin alueiden omaa paikallista hevoshistoriaa. Tietoa ei kuitenkaan ollut juuri valmiiksi, vaan suurin osa on kerätty näyttelyä varten.

–Valokuvia oli vähän, mutta ei muuta. Etsimme ihmisiä, jotka tietävät aiheesta, ja keräsimme esineitä. Samalla kertyi uutta tietoa museon kokoelmaan, Mäki kertoo.

Näyttelyssä kerrotaan mm. kirkkotalleista, joihin hevoset laitettiin suojaan kirkossa käynnin ja muun asioinnin ajaksi. Esimerkiksi Pohjanmaalla kirkkotalleja on säilynyt, mutta Lohjalta niitä ei enää löydy. Suomenhevonen on totta kai osa näyttelyä.

–Jalostuksella haluttiin säilyttää hyviä työhevosen ominaisuuksia. Hyvän hevoskannan säilyttämiseksi perustettiin yhdistyksiä. Ravit kuuluivat asiaan ja kilpailutulokset huomioitiin jalostuksessa. Myös lämminverisiä hevosia on ollut esimerkiksi Laakspohjassa 1930-luvulta lähtien, kertoo museoamanuenssi Inka Keränen.

–Hyvät siitosorit olivat aikansa julkkiksia ja niistä tehtiin patsaita, lisää Mäki.

Martti Juvonen ajaa Pokerin vetämää haravakonetta Lohjan Vähä-Teutarissa 1960-luvun alussa.

Suomenhevosilla on ollut tärkeä rooli maa- ja metsätaloudessa.

–Aiemmin maataloudessa käytettiin härkiä, mutta kun maatalous kehittyä ja alkoi tulla myös koneita, härkä oli liian hidas ja kömpelö. Tarvittiin nopeampia hevosia. Hevosten valtakausi kesti 1950-luvulle, kunnes traktorit valtasivat maatalouden, Mäki avaa.

–Metsätyöperinnettä pidetään edelleen yllä ja esimerkiksi luontoarvoiltaan herkissä kohteita tehdään metsätöitä edelleen hevosten avulla, Mäki jatkaa.

Hevosilla oli erittäin merkittävä rooli myös talvi- ja jatkosodassa. Talvisotaan osallistui noin 70 000 hevosta ja jatkosotaan noin 62 000. Sodissa menehtyi noin 15 000 hevosta. Kuten ihmisille, myös hevosille jäi sodista traumoja ja ne saattoivat säikkyä esimerkiksi lentokoneen ääntä.

Näyttelyssä voi tutustua myös kansanperinteeseen, kuten hevosaiheisiin uskomuksiin ja kummitustarinoihin. Lisäksi katsottavana on lohjalaisesta hevoshistoriasta kertovia videopätkiä mm. jääraveista. Hevosurheilusta kerrotaan toki laajemminkin esimerkiksi kahden menestyneen, paikallisen raviurheilijan Aila Wäggin ja Antti Savolaisen kautta.

–Koulu- ja esteratsastus on lähtenyt armeijan upseerikoulutuksesta ja siirtynyt siitä talleille. Ensimmäisenä ratsastustallina Lohjalle perustettiin Hetan talli vuonna 1971, Keränen sanoo.

Näyttelystä löytyy myös erityisesti lapsille suunnattu talli, jossa pääsee tutustumaan ja koskemaan hevosvälineisiin, kuten valjaisiin. Tallista löytyvät totta kai myös hevonen ja tallitonttu.

–Tonttu piti hevosista huolta öisin, Mäki sanoo.

Näyttelyn puitteissa järjestetään myös tapahtumapäiviä. Esimerkiksi 29.6. ohjelmassa on valjastusnäytös ja kärryajelua. Näyttely on avoinna 8.1.2023 asti.

Museolla on esillä paikallista hevoshistoriaa. Kuvassa j
ääravit Lohjalla 1950-luvulla. (Kuva: Viljo Laine)

Tutut ja hieman erikoisemmatkin pelargonit esillä museossa

Pelargonirakkautta-näyttelyssä ovat esillä kaikki kahdeksan tunnettua lohjalaista pelargonikantaa tarinoineen. Lisäksi näyttelystä löytyy suuri joukko muita vanhoja suomalaisia kotipelargoneja. Löytyypä näyttelystä niinkin erikoisia pelargoneja, ettei niitä äkkiseltään sellaisiksi edes tunnistaisi. Yhteensä pelargonikantoja on satoja. Yhteistyökumppaneiksi löytyivät Saarelman puutarha, Pia Långström, Tommi Långström ja Mikael Lindholm.

–Pelargonit tulivat Suomeen 1700-luvulla ja jo 1800-luvulla sellainen oli joka ikkunalla, Keränen kertoo.

Samalla kannalla on ollut eri puolilla Suomea eri nimiä. Pelargonien juurissa riittääkin selviteltävää. Tuo työ on parhaillaan käynnissä Luonnonvarakeskuksessa.

–Pelargonit ovat nykyään haluttuja keräilykasveja. Tiedämme 50 vuottakin taaksepäin, mistä pelargonit ovat ja mikä niistä on ollut esimerkiksi Fredrika Runebergin kuistilla, kertoo Keränen.

Juuri tuo kyseinen pelargoni tuoksuu melko voimakkaasti etenkin moniin muihin pelargoneihin verrattuna. Miksi pelargonit ovat saavuttaneet niin suuren suosion? Museoväki arvelee, että suosion takana vaikuttavat käytännön syyt. Pelargoni on kestävä ja helppohoitoinen ja se selviää viileässä talvenkin yli. Pelargoneja on myös helppo jakaa. Jotta omat pelargonit kukoistaisivat, museolta voi poimia mukaan kasvin talvetusohjeen.

Näyttely on avoinna 25.9.2022 asti.

Museolla pääsee nyt tutustumaan erilaisiin pelargoneihin. Osa niistä on sen verran erikoisia, ettei niitä heti pelargoneiksi edes tunnistaisi.

Ympäristötaidetta luonnonmateriaaleista

Museon puutarha houkuttelee kesällä poluilleen. Nyt siellä voi monenlaisten kasvien lisäksi tutustua Jenni Tieahon ympäristötaideteoksiin. Ne sopivat hyvin puutarhaan, sillä Tieaho on tehnyt ne luonnonmateriaaleista, kuten maitohorsman syysvillasta, kuusenkävyistä, tuohesta, pajusta ja männynkaarnasta.

–Jenni kyseli, kiinnostaisiko meitä ympäristötaide. Pihalla ei ennen ole ollutkaan näyttelyä, mutta nyt etu- ja takapihalla on yhteensä seitsemän Jennin työtä, Juvonen-Eskola sanoo.

Näyttely on avoinna 21.8.2022 asti. Museovierailun aikana voi poiketa myös samasta pihapiiristä löytyvään museon kahvilaan. Roopen tuvassa järjestetään lapsille askartelua kesätiistaisin klo 12.00–15.00.

SMS

Museon pihamaalta löytyy Jenni Tieahon luonnonmateriaaleista tekemää ympäristötaidetta.