Kolmikymppisen Klaran elämässä monet tavalliset asiat ovat ylivoimaisia. On vaikeaa nielaista, uskaltaa ovesta ulos, puhua tuntemattomille ja erityisen vaikeaa on sanoa ei. Maailma uhkaa kaatua päälle.
Lohjalainen Vaahterateatteri tuo tammikuussa 2024 ensi-iltaan Lohjan Puu-Anttilaan Anna Krogeruksen näytelmän 9 hyvää syytä elää. Se on tarina Klarasta ja muista lähiön asukkaista, joita hyvinvointi-Suomessa on tapana katsella hiukan vinoon.
– Halusimme valita näytelmän, joka kertoo tästä päivästä ja ihmisistä, jotka eivät välttämättä täytä suoritusyhteiskunnan vaatimuksia. Mutta missään nimessä tarina ei ole rypemistä kurjuudessa, vaan siitä löytyy inhimillistä lämpöä, huumoria ja toivoa, kertoo Vaahterateatterin puheenjohtaja Minna Pitkonen.

Ajankohtaisempaa kuin koskaan

Näytelmän ohjaa useista Vaahterateatterin tuotannoista tuttu Anna Rimpinen. Hänen mielestään 9 hyvää syytä elää on ehkä vieläkin ajankohtaisempi kuin vuonna 2018, jolloin se sai kantaesityksensä Ryhmäteatterissa Helsingissä.
– Yksinäisyys, syrjäytyminen ja näköalattomuus ovat entisestään lisääntyneet yhteiskunnan syvenevän kahtiajaon myötä. Klara ja muut näytelmän henkilöt ovat varsin tunnistettavia hahmoja, vaikka jokaisen sisällä on eri maailma.
Rimpinen puntaroi, ettei Klarassa ei ole varsinaista vikaa, mutta hän on herkkä ja näkee ja kuulee sellaistakin, mikä muilta jää huomaamatta.
– Klara ei ole kasvattanut kuorta ympärilleen, mikä vuoksi asiat tulevat helposti läpi ja voivat aiheuttaa paniikin ja viedä toimintakyvyn.
Ensimmäiseen omaan kotiin muuttaminen tuntuu tukalalta, mutta lähiön karusta elinpiiristä ja värikkäästä henkilögalleriasta alkaa löytyä valonpilkahduksia. Ostarin puliukon Urho-Kaleva-koira päätyy Klaralle, ja koiralle voi osoittaa lämpöä, ja siitä huolehtiminen kasvattaa vastuuntuntoa.
– Lopulta kyse on yhteisöllisyydestä; siitä, että jokainen on arvokas. Elämä ei ole yksilöiden välistä taistelua ja pudotuspeliä vaan saamme toisiltamme voimaa jatkaa eteenpäin, Rimpinen summaa.

Masennus ei määritä ihmistä

Klaraa esittää Aliisa Drozd. Hän myöntää, että rooli on vaativa, sillä siinä vaanii vaara turvautua kliseisiin.
– En halua alleviivata Klaran masennusta, vaikka se näkyykin, sillä masennus ei yksistään määritä häntä, vaan hänessä on muitakin ulottuvuuksia.
Drozdin mukaan toivo viriää vuorovaikutuksesta.
– Kun Klara saa itsensä ulos kämpästään ja tutustuu muihin, elämä alkaa näyttää mielekkäämmältä.
Urho-Kalevaa näyttelee Antti Ollikainen. Hän myöntää saaneensa vinkkejä paitsi ohjaajalta, myös omalta koiraltaan, kuusivuotiaalta cockerspanielilta.
– Tarkkailu paljastaa koirista tiettyjä yhteisiä piirteitä ja käyttäytymismalleja. Tosin Urkilla on omaan koiraani verrattuna rankempi tausta virolaisen löytökoiran ja suomenpystykorvan pentuna, joka on alkoholistien kasvattama.
Urho-Kaleva osaa myös puhua, mikä ei koiranomistajille ole tietenkään yllätys.

JP

Vaahterateatteri. Anna Krogerus: 9 hyvää syytä elää Puu-Anttilassa 19.1.-16.3.2024.