Uudenmaan Vuoden Kylä 2022 -kilpailussa on mukana kahdeksan ehdokasta.

Kahdeksan aktiivista kylää tavoittelee Uudenmaan Vuoden Kylä 2022 -titteliä. Kylät ovat Bromarv Raaseporista, Itäinen Jokipuisto Sipoosta, Kimonkylä Lapinjärveltä, Pohjan kirkonkylä Raaseporista, Routio Lohjalta, Valkjärvi Nurmijärveltä, Valko Loviisasta ja Vihtijärvi Vihdistä. Voittajakylä julkistetaan viikolla 50.

Uudenmaan Vuoden Kylä -valinnalla halutaan nostaa esille kylien monipuolista toimintaa, lisätä kylätoiminnan tunnettavuutta ja jakaa muille hyviä esimerkkejä siitä, miten kylissä voi itse kehittää ja tehdä asioita. Voitto tuo maineen lisäksi mahdollisuuden osallistua valtakunnalliseen Vuoden Kylä -kilpailuun.

Palkittava kylä voi olla pieni tai suuri ja valintaraati kiinnittää erityistä huomiota siihen, miten kylässä on otettu huomioon kestävä kehitys toiminnassa, miten on kehitetty yhteisöllisyyttä ja verkostoitumista sekä miten kylä on onnistunut viestinnässä. Myös älykäs sopeutuminen, eli palveluiden ja toimintojen järjestäminen kylässä, on yksi valintakriteereistä.

Kilpailun toteuttavat Uudenmaan Kylät ry ja SILMU-kylät. Valintaraatiin kuuluvat Uudenmaan Kylät ry:n kyläasiamies ja kaksi yhdistyksen hallituksen jäsentä, SILMU-kylät kyläneuvoja ja kaksi kyläjaoksen jäsentä sekä kaksi Uudenmaan liiton edustajaa.

Routioseuralla on mm. venevuokrausta. (Kuva: Katri Himmanen)

Me henkeä ja kyläsuunnitelmia

Uudenmaan Kylät ry:n kyläasiamies Anu Nilsson kertoo, että Uudenmaan alueella on yhteensä reilut 500 kylää tai korttelia, jotka kokevat asuinalueensa kylänä tai kylämäisenä.

–Aktiivista kylätoimintaa löytyy kaikista alueemme kunnista, mutta aktiivisuuden määrä vaihtelee suuresti. Myös erittäin aktiivisia kyliä löytyy useita kymmeniä, Nilsson sanoo.

Lohjan Kylien, Uudenmaan Kylien ja Routioseuran puheenjohtajan Heikki Hanhimäen mielestä Uudenmaan kylätoiminta on hyvin monipuolista.

–Täältä löytyy vanhoja, jo kymmeniä vuosia toimineita seuroja ja vasta perustettuja seuroja. Toiminta lähtee useimmiten liikkeelle paikallisesta tarpeesta tai paikallisista ihmisistä, halutaan tehdä asioita, jotka vaikuttavat omaan kotiseutuun. Nykyaikaiset viestintävälineet antavat aivan uudenlaiset mahdollisuudet tuoda kylän tai kaupunginosan asioita asukkaiden tietoon, Hankimäki sanoo.

Jos oman kylän asioita haluaa edistää, esimerkiksi kyläsuunnittelu on erinomainen tapa vaikuttaa itse kylän kehittymiseen ja elinvoiman säilyttämiseen.

–Prosessissa käydään läpi mennyt ja tuleva ja jalostetaan ideat toimenpiteiksi. Kyläsuunnitelma tuo hyvin kylän yhteisen tahdon esiin näytettäväksi niin omille kyläläisille kuin kylästä kiinnostuneillekin. Kansiin laitettu suunnitelma on myös hyvä apu kunnan tai muun yhteistyötahon kanssa neuvotellessa, Nilsson sanoo.

Hanhimäki näkee, että asukkaiden aktiivisuudella on suuri merkitys.

–”Me hengellä” on suuri voima. Sillä voi vaikuttaa positiivisesti moneen tahoon. Toki monessa asiassa puhuu myös raha.

Routioseuran nokipannukahvit. (Kuva: Päivi Hanhimäki)

Kylien järjestämää toimintaa arvostetaan

Hanhimäki kertoo, että asukasyhdistys toimintaan suhtaudutaan todella positiivisesti ja sen puitteissa järjestettyä tapahtumia arvostetaan. Aktiivisia tekijöitä kaivattaisiin silti monessa kylässä lisää.

–Toki aktiivisia ihmisiä kaivattaisiin aina lisää, mutta sekin on kiva, että järjestettyihin juttuihin osallistutaan. Ennen melkein kaikki olivat aktiivisia kylissä, mutta nykyään on paljon muitakin asioita, jotka vievät ihmisten huomiota ja aikaa, hän toteaa.

Kylien toiminta voi olla monenlaista. Esimerkiksi Routioseura ry on 44-vuotias asukasyhdistys, jossa on 107 jäsentä. Seuran tarkoituksena on kehittää alueen sosiaalisia, kunnallisia, sivistyksellisiä ja aineellisia oloja. Lisäksi tavoitteena on lisätä asukkaiden hyvää yhteishenkeä ja viihtyvyyttä sekä kotiseutukiintymystä ja -tuntemusta. Erilaista toimintaa järjestetään ympäri vuoden. Routioseuran olohuone on avoinna joka torstai, ja kyläavustaja on asukkaiden käytettävissä edulliseen hintaan. Roution joulukalenteri on esillä 1.12.–24.12. asukkaiden ja toimijoiden ikkunoissa ja yhteinen joulupuoti toimii Kampaamo Kirkessä 1.12. alkaen. Routiolla kokoonnutaan myös yhteiselle joulupuurolle 4.12. Hankimäki kertoo, että Routiolle kuuluu kaikenkaikkiaan oikein hyvää.

–Odotamme innolla ensi vuotta. Ensi vuoden puolella on suunnitteilla kokkikerhoa, retkiä, perhejuttuja, Routiopäivä ja syysmarkkinat ja tietenkin kaikki joulun ajan tapahtumat.

SMS