Amorphiksen pitkäaikaisen sanoittajan Pekka Kainulaisen näyttely tuo Galleria Lutsiin tunnelmia yhtyeen uudelta Halo-albumilta. Helmikuussa 2022 julkaistavan albumin tekstit kertovat jääkauden jälkeisestä ajasta, jolloin ihminen saapui ankarissa oloissa pohjoisen syrjäseuduille ja asettui tänne asumaan.

–Olen teksteissäni yrittänyt tavoittaa jotakin silloisten ihmisten tuntemuksista. Galleria Lutsin näyttelyyn olen tehnyt piirroksia ja maalauksia heitä ympäröivästä maailmasta sekä heidän sisäisistä kokemuksistaan, Kainulainen kertoo.

–Kuvasto koostuu samoista aiheista kuin Amorphiksen seuraava levykin. Nämä ovat tavallaan sanoitusten alkukuvia. Aloitan aina niin, että katselen kuvia mielessäni, teen sitten sanat ja piirrän lopuksi mielikuvani, Kainulainen jatkaa.

–Amorphiksen fanit ympäri maailmaa pitävät pohjoista kiehtovana, joten keskityn sanoituksissa pohjoisen asuttamiseen ja maisemiin. Näyttelystä saa visuaalisia ennakkomaistiaisia tulevan levyn teemoista. Levyllä on aika raskasta ja tummaa musiikkia, vaikka joukossa onkin myös valonsäteitä ja herkkyyttä. Albumin musiikki vastaa hyvin tunnelmiani siitä ajasta, kun tänne on alettu vaeltaa jääkauden jälkeen, Kainulainen pohtii.

Näyttely koostuu neljästä maalauksesta ja piirustuksista. Yhteensä teoksia on esillä noin 30.

–Lyijykynä on kiva ja yksinkertainen väline tällaisten primitiivisten aiheiden kuvaamiseen. Se vastaa sekä aikaa ennen teknologiaa että utuisia mielikuviani, kun lähdin miettimään sanoituksia, Kainulainen kertoo.

Sanoista kuviksi

Kyseessä on jo seitsemäs Amorphiksen albumi, jolle Kainulainen tekee sanat.

–Kolmella ensimmäisellä albumilla sanat olivat enemmän kytköksissä Kalevalan tarinoihin, mutta sen jälkeen olen saanut vapaammat kädet, kunhan liikutaan arkaaisessa maisemassa, eikä sanoituksissa ole kaupunkeja ja nykyaikaa. Alkuajat sopivat minulle hyvin, Kainulainen sanoo.

Hän keskustelee sanoituksista ja teemoista etukäteen laulaja Tomi Joutsenen kanssa. Samaan aikaan, kun Kainulainen sanoittaa, bändi säveltää kappaleita. Sitten sanat käännetään englanniksi ja sovitetaan yhteen musiikin kanssa.

–Olemme ihmetelleet itsekin, miten hyvin sanat ja sävellykset sopivat yhteen, Kainulainen sanoo.

Kainulainen kertoo, että tämän levyn sanoitusten kautta syntyneet piirustukset ovat erilaisia kuin esimerkiksi ensimmäisten levyjen pohjalta syntyneet.

–Piirtämisen ote on ollut erilainen. Piirrokset ovat nyt pienempiä, herkempiä ja sävykkäämpiä. On kiva, että jotain kehitystä on tapahtunut.

Kainulainen ja Joutsen tutustuivat aikoinaan toisiinsa Kanneljärven opistossa, missä Joutsen oli opiskelijana ja Kainulainen opettajana. Niiltä ajoilta Joutsen muisti Kainulaisen siinä vaiheessa, kun yhtye tarvitsi uuden sanoittajan ja niin yhteistyö alkoi.

Seitsemän tien risteyksessä

Nimeltään näyttely on Seitsemän tien risteys. Nimi juontaa juurensa Viron matkaan.

–Kävin Virossa Muhun saarella. Siellä oli eurooppalaisten metsäkansojen historiasta tietoiskuja ja nähtävyyksinä vanhoja, arkeologisesti todettuja pyhiä paikkoja. Siellä oli kivi aukiolla ja siinä Seitsemän tien risteys -opaskyltti. Ihmiset ovat pyhittäneet erikoisia paikkoja, ja jo kolmen tien risteys on ollut vaikuttava maalaismaisemassa. Tämä risteysoli erityisen keskeinen, koska siinä ristesi seitsemän tietä. Siellä oli myös kivi, jolle keräännyttiin uhraamaan, Kainulainen kertoo.

–Se risteys jäi mieleeni vaikuttavana. Tein siinä yhdet sanatkin tulevalle levylle. Ihmisellä on monta suuntaa, mihin hän voi lähteä. Sanoitukseni kertovat aina ihmisen sopeutumisesta ympäristöönsä, hän jatkaa.

Ympäristön merkitys ja puhdas vesi vaikuttavat vahvasti näyttelyn taustalla.

–Mitä polkua lähdemme seuraamaan ja mihin suuntaan lähdemme kulttuuriamme ja elämäämme tällä pallolla viemään, Kainulainen pohtii.

–Puhdas vesi on oikeastaan koko näyttelyn perusta. Kun ihminen tuli tänne, vedet olivat puhtaat ja luonto koskematon. He nimesivät vedet pyhiksi. Se meidänkin tulisi muistaa.

Seitsemän tien risteys on esillä Galleria Lutsissa 18.12. asti.

SMS