Vuoden 2023 lopulla tilastot kertoivat, että sähköautojen tilausmäärät romahtivat Euroopassa. Samalla amerikkalainen Tesla teki omia hintatempauksiaan pudottaen autojensa hintoja tuhansilla euroilla ja lopulta eurooppalaisten autotehtaiden oli tehtävä sama: sähköautojen hinnat laskivat useasti, ja vieläpä täysin yllättäen useimmiten tuhansilla euroilla. Miten tämä voidaan selittää juuri uuden autonsa ostaneille, jotka edellisenä päivänä ovat maksaneet autoista useita tuhansia euroja enemmän?

Viime vuonna eurooppalaiset suhtautuivat omaan autonvalmistukseensa voittajan asenteella. Teslaa ja varsinkin kiinalaisia sähköautoja katsottiin alaspäin ja naureskeltiin, kuitenkin vuonna 2023 loppujen lopuksi 10% Euroopassa myydyistä sähköautoista oli kiinalainen. Tämä loi uhkakuvia markkinoille, jotka piirsivät kuvan satojen tuhansien työpaikkojen katoamisesta Euroopan autoteollisuudesta. Euroopan komission mukaan kiinalaiset sähköautot ovat noin 20 prosenttia edullisempia kuin eurooppalaiset mallit. Suomeen kiinalaisautojen aalto on vasta rantautumassa. Tällä hetkellä BYD:n ohella Suomeen autojaan tuovat Maxus ja Voyah. Lisäksi Hedin Automotive tuo Ruotsista Suomeen Ruotsissa rekisteröityjä MG-merkin autoja.

Vuonna 2023 Euroopan myydyin sähköauto oli amerikkalainen Tesla Model Y. Samalla kuitenkin monessa Euroopan maassa käydään usealla eli tasolla kamppailua Teslan ylivoimaa vastaan. Saksassa mm. vihreät ovat valloittaneet metsän estääkseen paikallisen Teslan tehtaan kasvun ja kehittämisen.

Saksan tyyli

Tilastot ja tutkijat kertovat, että saksalaiset autotehtaat tähtäävät siihen, että suurin osa maailman premium-autoista tulisi Saksasta. Saksa on pärjännyt taktiikassaan hyvin ja saksalaiset autotehtaat ovat käärineet isoja voittoja, mutta nyt myös kiinalaiset autotehtaat ovat alkaneet tuottaa premium malleja. Saksassa nimittäin varsinaiset autojen tuotantomäärät ovat pudonneet kymmenessä vuodessa yli 40%, eli tulos on pakko hakea muusta kuin massasta.

Ranskan tavoita valmistaa miljoona sähköautoja vuodessa

Ranska on ilmoittanut tuotantotavoitteet, mutta myös tavoitteensa avata neljä uutta akkutehdasta vuoteen 2027 mennessä. Tällä hetkellä nimittäin Kiina on autojen akkuteknologian ykkönen. Ranskalaistehtaat kuitenkin jatkavan linjalla, joka ylläpitää sekä perinteisten diesel että bensamoottoreiden valmistuksen, että uusien sähköautojen markkinoille tuomisen.

Italiassa pelätään sähköautojen vievän työpaikkoja

Italiassa on erilainen tilanne autotehtailla kuin esimerkiksi Ranskalla tai Saksalla. Maan autotehtaat ovat pieniä ja EU:n vaatimat muutokset kalliita. Italiassa pelätään kymmenien tuhansien työpaikkojen puolesta. Italiassa yhtenä mahdollisena pelastajana nähdään autojen akkuteknologia ja mahdolliset uudet tehdaslaitokset Italiaan.

Autoteollisuus ja Suomi

Suomi on pieni maa eurooppalaisessakin autoteollisuuden mittaristossa. Täällä on viime vuosina tehty lähinnä isojen autotehtaiden malleja erikoistilauksena, tai sitten erikoisempia superautoja todella pienessä määrin, kuten esimerkiksi viime aikoinakin esillä ollutta Tritiumia. Tritium on ollut suunnittelussa kymmenen vuotta ja on nyt menossa tuotantoon – auton hintalapun arvellaan olevan puolisen miljoonaa euroa.

Suomi on autojen tulevaisuuden kannalta hieman kuin Italia. Tänne ei varmastikaan tule isoja autotehtaita, mutta Kotkaan on suunniteltu useamman miljardin euron rakentamiskustannuksinen akkukennotehdas. Vertailuna Haminan Googlen datakeskus oli noin 2 miljardia, niin tämä Kotkan tehdas olisi siitä jopa tuplaluokkaa. Kotkan tehtaan takana on todennäköisesti kiinalainen Svolt. Mutta viimevuotinen Haminan akkumateriaalitehdas-case on esimerkki siitä, että isot odotukset eivät välttämättä koskaan toteudu. Harjavallassa on BASF:in akkumateriaalitehdas valmiina, mutta se ei ole saanut ympäristölupiaan kuntoon, eli se ei ole käynnistynyt, vaikka on ollut valmis jo pari vuotta sitten. Vaasaankin piti tulla akkukennotehdas, mutta Yhdysvaltojen tukipaketti veti hankkeen valtameren toiselle puolelle.

Suomesta löytyy myös kotimainen vahva osaaja Valmet Automotive, jolla on tuotantoa Suomessa Uudenkaupungin autotehtaan lisäksi Salossa, ja Saksassa sekä Puolassa.

Mutta Eurooppa ei voi unohtaa Yhdysvaltoja. Eurooppalainen akkualan yhdistys Batteries European Partnership Association, BEPA, on laskenut, että valtion tuki tekee akkujen valmistuksesta kolmanneksen halvempaa Yhdysvalloissa kuin se on Euroopassa. Sähköauton akun rakentaminen Yhdysvalloissa on tuen ansiosta yhtä edullista kuin Kiinassa. Euroopan liikenteen ilmastoystävällisyyttä lobbaava järjestö Transport & Environment taas on arvioinut, että jopa kaksi kolmesta akkuteollisuuden hankkeesta on vaarassa peruuntua Euroopasta.

Polttomoottoriautot eivät katoakaan vuonna 2035

EU sallii nimittäin polttomoottoriautot jatkossakin, kunhan niiden polttoaineena käytetään synteettistä polttoainetta. Synteettisten polttoaineiden suosiota jarruttaa niiden tämän hetken kalliimpi hinta. Bensiiniin verrattuna sähköpolttoaine maksaa nyt tuplasti. Synteettinen polttoaine on keino vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja siten pienentää kasvihuonekaasupäästöjä. Sen valmistuksessa käytetään uusiutuvia energialähteitä, kuten tuuli- ja aurinkoenergiaa, tuottaen polttoainetta, joka on kemiallisesti samanlainen kuin perinteinen fossiilinen polttoaine.

Synteettisen polttoaineen tulevaisuuden näkymät ovat lupaavat, mutta sen laajamittainen käyttöönotto riippuu teknologisen kehityksen nopeudesta, kustannustehokkuuden parantumisesta ja poliittisesta tuesta. Se voi olla merkittävä osa siirtymää kohti vähähiilisempää energiataloutta, erityisesti liikennesektorilla, joka on yksi merkittävimmistä kasvihuonekaasujen lähteistä.

Miten käy siis Euroopan Kiinan ja USA:n välissä? Tehdäänkö Euroopassa jatkossa vain premium-autoja, ja autojen akkujen osia? Vain siirtyykö nämäkin Kiinaan ja USA:han? Tuleeko Suomesta uusi akkujen Nokia, vai onko kaikki vain suuria suunnitelmia Inkoon terästehtaan tyyliin?

KO